Eppu Normaali palkittiin Suomi-palkinnolla

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (rkp.) on luovuttanut vuotuiset Suomi-palkinnot eri taiteenalojen edustajille.

Tunnustuksen ovat saaneet suomalainen nykysirkus Cirko Aereo ry, Eppu Normaali yhtye, Konserttikeskus ry, ohjaaja, käsikirjoittaja Anastasia Lapsui, kuvataiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala sekä kirjailija Maria Vuorio.

Suomi-palkintoja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien.

- Tänäkin vuonna palkitsemme kestävästä ja pitkästä elämäntyöstä, erityisen merkittävästä ja ainutlaatuisesta kulttuurikohteesta, arjen iloisesta taiteesta sekä työstä uuden taiteenalan tuomiseksi ja aloittamiseksi maassamme. Erityiseksi painopisteeksi olemme halunneet nostaa lastenkulttuurin parissa tehtävän kestävän ja usein näkymättömäksi jäävän, mutta äärimmäisen tärkeän perustyön, sanoo ministeri Wallin palkintopuheessa.

Palkintoperustelut

Cirko Aereo ry

Circo Aereon perustaminen vuonna 1996 merkitsi suomalaisen nykysirkuksen alkusysäystä. Ryhmän toiminta ja taiteellinen painoarvo ovat kehittyneet yhtä jalkaa maamme sirkuskulttuurin uuden nousun kanssa. Circo Aereo on toiminut suomalaisen uuden sirkuksen tiennäyttäjänä.

Circo Aereon taiteellinen profiili perustuu todellisuuden tarkkaan havainnointiin, vahvaan tietoisuuteen sirkuksen ja muiden taiteenalojen perinteestä ja uusimmista suuntauksista sekä vapaana virtaavaan luovuuteen. Circo Aereon teoksissa sirkustaide liittyy yhteen muiden taiteenalojen kanssa ennakkoluulottomasti ja korkealla taiteellisella tasolla

2000-luku on merkinnyt ryhmälle astumista eurooppalaisen nykysirkuksen eturiviin esityksillä liki 30 maassa. Vuosittain ulkomaan esityksiä kertyy 100-150. Tuoreimpana aluevaltauksenaan Circo Aereo on juuri palannut neljä viikkoa kestäneeltä Yhdysvaltain itärannikon teattereihin ja kulttuurikeskuksiin suuntautuneelta kiertueeltaan. Seuraava Yhdysvaltain kiertue tapahtuu vuoden 2011 alussa. Euroopassa Circo Aereon tärkein markkina-alue on nykysirkuksen synnyinmaassa Ranskassa. Ryhmä rekisteröityi Suomen lisäksi Ranskassa jo vuosikymmenen alussa. Tämä on merkinnyt toimivia yhteistyökumppanuuksia, taloudellista tukea ja esiintymismahdollisuuksia muun muassa monilla Ranskan alueellisilla kansallisnäyttämöillä.

Circo Aereon menestys on kuva erään maamme nuorimman taidemuodon nykytilanteesta. Nykysirkus on dynaaminen, elämää sykkivä suomalaisen kulttuurin osa. Tänään Circo Aereolle ojennettavalla Suomi-palkinnolla opetusministeriö tunnustaa nykysirkuksen omaäänisen merkityksen ja korkean tason taidekentässämme. Peräänantamaton työ on tuottanut hienoa tulosta.

Kirjailija Maria Vuorio

Maria Vuorio on kirjoittanut kolmekymmentä vuotta lapsille ja nuorille. Hän on julkaissut lasten- ja nuortenromaaneja, novelleja, satuja ja runoja. Vuoriolle on ominaista arkisen elämän epätavallinen havainnointi ja erilaisten näkökulmien käyttö. Hänen tarinoidensa kokijat voivat olla niin lapsia, hyönteisiä kuin huonekalujakin. Vuorio sujahtaa arjessa touhuilevan lapsen nahkoihin yhtä vaivattomasti kuin vienankarjalaiseen uskomusmaailmaan tai professorinalle Koskenranta-Korpisuon pöksyihin.

Maria Vuorion tuotannossa on ansiokasta luonnollisesti kulkeva kieli, joka tarjoaa älykkäitä näkökulmia tuiki tavallisiin asioihin. Vuorio lataa jokaiseen lauseeseen ja teokseen sellaisen määrän viisaita huomioita ja huumoria kuin se olisi hänen pääteoksensa. Ilkikurinen ja tutkivakin leikittely on Vuorion tunnuspiirre. Hän leikittelee kielellä, joka on hänen sanojensa mukaan taikinaa, jota voi leipoa. Hän leikittelee eläinsadun perinteellä luoden uudenlaisia luonteita kuten shoppailuhullu hiiri tai linnunkieltä opetteleva orava.

Vuorio on luonut novelleissaan muotokuvia erikoisista lapsista ja nuorista. Monien novellien kokija voisi olla myös kuka tahansa lapsi tai nuori pelkoineen, harmeineen ja ilonpilkahduksineen. Maria Vuorion kirjailijanura ja kaksikymmentä teosta todistavat taiteilijasta, jonka kielen ja kirjallisuuden lajien taju on ehtymättömän vivahteikas. Hän tuo proosassaan esiin nuoruuden ja lapsuuden vaikeat sosiaaliset suhteet ja vanhemmilta piilotetut salaisuudet. Runoissa ja runollisissa satukuvissa löydetään luonnollisia ja taianomaisia ihmeitä Eläinkertomukset hahmottavat uudenlaisia eläinyhteisöjä, jotka tuntuvat inhimillisyydessään todellisilta myös aikuisesta.

Anastasia Lapsui

Anastasia Lapsuin panos suomalaisen dokumentaarisen elokuvan taiteelliseen ilmaisuun ja henkiseen rikkauteen on kiistaton.

Neuvostoliitossa Jäämeren rannalla, Vienanmeren ja Jenisei-joen rajaamalla alueella Jamalin Nenetsiassa syntynyt Lapsui valmistui Sverdlovskissa sijaitsevasta Uralin yliopistosta. Lapsui on uranuurtaja ja tiennäyttäjä, joka ensimmäisenä avasi nenetseille polun omaan elokuvaan. Ennen elokuvauraansa radiotoimittajana Salehardissa hän teki ensimmäisenä uutisia nenetsin kielellä ja myös jo elokuvakäsikirjoituksia. Hän oli aktiivinen aluepolitiikassa Venäjällä.

Hän on ohjannut yhdessä miehensä, elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallion kanssa parikymmentä elokuvaa nenetseistä, saamelaisista ja yleensä pienistä alkuperäiskansoista. Lapsui on viimeisen 15 vuoden aikana tuonut suomalaiseen elokuvaan toiseuden viisaan ja radikaalinkin näkökulman.

Nenetsien keskuudessa elokuvat ovat olleet suurtapauksia. Nyt Seitsemän laulua tundralla leviää myös kasetteina, joita katsellaan generaattoritelevisioilla poronnahoista tehdyissä majoissa.

Anastasia Lapsuin kyky välittää käsikirjoittajana ja ohjaajana nenetsikulttuurissa vallitseva kerronta ja aikakäsitys elokuvallisiksi runoelmiksi on uudistanut nykyelokuvaa. Anastasia Lapsuin työ on ollut myös korvaamattoman arvokasta alkuperäiskansojen oikeuksien ja luovuuden puolustamisessa ja säilyttämisessä.

Eppu Normaali

Eppu Normaalin yli kolmekymmentä vuotta kestänyt ura ei ole vain tahroja paperilla. Martti Syrjän (laulu), Mikko Syrjän (kitara ja laulu), Juha Torvisen (kitara), Sami Ruusukallion (basso ja laulu) ja Aku Syrjän (rummut) muodostama yhtye on tuottanut lukuisia hittejä, jotka tunnetaan Hangosta Utsjoelle. Alkuperäisestä kokoonpanosta on vaihtunut ainoastaan basistina toiminut Mikko Saarela, jonka tilalle tuli ensin Mikko Nevalainen ja sittemmin Sami Ruusukallio.

Eppu Normaali on Suomen suosituimpia aktiivisia rock-yhtyeitä. Yhtye on julkaissut yhteensä 14 studioalbumia, joista kymmenen on myynyt platinaa ja neljä kultaa. Yhteensä yhtye on myynyt yli 1,5 miljoonaa levyä ja sen tuplakokoelma, Repullinen hittejä, on Suomen kaikkien aikojen toiseksi eniten myynyt levy. Nykyään Eppu Normaali keikkailee harvoin, yleensä muutaman kerran vuodessa, mutta lähes jokainen keikka on loppuunmyyty.

Tunnetuimpia yhtyeen kappaleita ovat muun muassa Vuonna 85, Murheellisten laulujen maa, Kitara, taivas ja tähdet, Nyt reppu jupiset, riimisi rupiset, Suolaista sadetta, Tahdon sut, Tahroja paperilla, Joka päivä ja joka ikinen yö.

Yhtyeen levyt ovat myyneet kultaa ja platinaa. Alun punk-henkinen musiikki on tänä päivänä lähempänä pop- ja rock-musiikkia. Tarttuvat melodiat ja nokkelat sanoitukset ovat tarttuneet monen suomalaisen mieliin. Suomalaiseen mielenmaisemaan istuvat kappaleet soivat illanvietoissa kuulijoiden yhtyessä lauluun. Elokuussa 2004 Eppujen konsertti Tampereen Ratinan Stadionilla kokosi paikalle 30 000 kuulijaa. Tämä kertoo yhtyeen merkityksestä suomalaisessa musiikkielämässä.

Taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalaukset Tyrvään Pyhän Olavin kirkko sijaitsee Rautaveden kansallismaisemassa Kallialan kylässä. Kirkkoa on pidetty kansallisaarteena ennen muuta sen vuosisatoja säilyneen alkuperäisen interiöörin takia. Kokonaisuuteen kuuluivat muun muassa alttariseinän triumfikrusifiksi, harvinainen barokkisaarnatuoli, puiset penkkikorttelit ja Anders Löfmarkin maalaukset kuorissa ja lehterien peileissä. 1960-luvulta lähtien kirkko alkoi elää uutta, aktiivista elämää muun muassa suosittuna vihkikirkkona.

Talkoot kirkon paanukaton uusimiseksi käynnistyivät vuonna 1996. Vuonna 1997, kolme viikkoa uusien avajaisten jälkeen, kirkko tuhoutui lähes täysin tuhopolton seurauksena. Kunnostustöiden jälkeen Tyrvään Pyhän Olavin kirkko otettiin puuvalmiina uudelleen käyttöön vuonna 2003. Erityislaatuiseksi korjaustyön tuloksen tekevät kirkon maalaustyöt. Taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen aloittivat työt kesällä 2006. Valmiit maalaukset otti vastaan Turun piispa Kari Mäkinen elokuussa 2009 ja kirkko otettiin uudelleen kokonaisvaltaisesti käyttöön. Sadanyhden taidekuvan kokonaisuus tekee kirkosta ainutlaatuisen taiteellisen ja kulttuuriperinnöllisen kokonaisuuden, harvinaisen koko maailmassa.

Taiteilija Osmo Rauhala on tehnyt merkittävän kansainvälisen elämäntyön kuvataiteen saralla. Hänen varhain kansainvälistynyt uransa hakee vertaistaan maassamme. Rauhala avasi jo 1980-luvun lopulla tietä 2000-luvun nuorille taiteilijoillemme maailmalla. Hän oli ensimmäisiä, joka näki laajan kansainvälisen verkoston ja toimijuuden tärkeänä paitsi omalle taiteilijuudelleen, myös suomalaiselle nykytaiteelle kokonaisuutena.

Rauhalalla on ollut useita näyttelyitä kansainvälisesti merkittävissä museoissa ympäri maailmaa sekä laaja galleriaverkosto taiteen metropoleissa. Hänen töitään on nähty Pohjoismaissa sekä eri puolilla Yhdysvaltoja ja Eurooppaa sekä viimeisimpänä Brasilian MAM:ssa tänä vuonna. Osmo Rauhala myös vastasi Tyrvään Pyhän Olavin kirkon tänä vuonna valmistuneista 70 maalauksesta alttarin ja saarnastuolin alueilla teemoina luomiskertomus ja paratiisi. Tämä kulttuurihistoriallisesti merkittävä projekti päivitti kirkkotaiteen historiaa tähän päivään ainutlaatuisella tavalla.

Projekti on myös esimerkki Rauhalan laaja-alaisuudesta taiteilijana. Rauhala on väsymättömästi ajanut suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymistä ja oman näyttelytoimintansa kautta myös konkretisoinut omassa työssään useita suomalaiselle kulttuuriviennille tärkeitä näkökulmia.

Taiteilija Kuutti Lavonen on taidemaalari, taidegraafikko ja valokuvataiteilija. Jo 30 vuoden ajan Kuutti Lavosen omintakeisia, vahvoja töitä on ollut esillä niin yksityis- kuin yhteisnäyttelyissäkin sekä kotimaassa että eri puolilla maailmaa. Hänen teoksiaan on kaikissa maamme merkittävimmissä taidekokoelmissa, ja hän on saanut lukuisia palkintoja ansioistaan.

Hän on saanut muun muassa MTV3:n kulttuuripalkinnon vuonna 1998 sekä Suomen taideyhdistyksen kunniamaininnan vuonna 2003. Hänellä on ollut sekä yksityis- että ryhmänäyttelyitä erittäin laajasti ja hän on toiminut myös Kuvataideakatemian professorina vuoteen 2003. Suomi palkinnon hän sai vuonna 2004.

Kuutti Lavonen on maalannut Tyrvään Pyhän Olavin kirkon lehtereiden kaidepeileihin apostolit, viimeisen tuomion ja Ristin tien - Kristuksen kärsimystien.

Konserttikeskus ry:n Konsertti joka kouluun -hanke

Konserttikeskus ry on vuonna 1964 perustettu organisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on ollut tuoda eläviä musiikkiesityksiä kouluihin ja päiväkoteihin mahdollisimman monien lasten ja nuorten kuultavaksi. Sen musiikkitarjonta kattaa laajasti musiikin eri alalajit ja toiminta ulottuu maantieteellisesti koko Suomen alueelle.

Konserttikeskus on tätä nykyä Suomen merkittävin koulu- ja päiväkotikonserttien järjestäjä. Tällä hetkellä se järjestää Opetusministeriön ja Esittävän säveltaiteen keskuksen tuella vuosittain noin 800 -1 000 konserttia ja musiikkityöpajaa eri puolilla Suomea.

Kouluissa lapsille ja nuorille tarjottavan taidekasvatuksen vähäisyys on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua ja synnyttänyt aiheellista huolta. Kouluikäisten mahdollisuudet päästä kokemaan elävien musiikkiesitysten tarjoamia elämyksiä ovat varsin vähäiset erityisesti syrjäisemmillä paikkakunnilla.

Konserttikeskus käynnisti lukuvuonna 2008-2009 Konsertti joka kouluun -pilottihankkeen, joka on lanseerannut koulukonserttitoiminnalle uuden mallin. Tässä mallissa kunta sitoutuu tarjoamaan kaikille oppivelvollisille asukkailleen ainakin yhden konsertin lukuvuoden aikana. Hanke lähtee alueellisesta tasa-arvoisuudesta. Hankkeen myötä pienimmätkään koulut tai syrjäseudut eivät jää paitsioon mahdollisuudesta saada itselleen eläviä musiikkiesityksiä tai työpajoja.

Eri puolella Suomea sijaitsevissa noin kolmessakymmenessä hankekunnassa on vuonna 2009 järjestetty 250 koulukonserttia yhteensä lähes 50 000 peruskoululaiselle. Hankkeen kattavuutta on tarkoitus lähivuosina kasvattaa mahdollisimman moneen Suomen kuntaan. Hankkeesta saatu palaute on ollut hyvin positiivista. Lapset ja nuoret ovat päässeet nauttimaan ammattimuusikoiden konserteista, jotka on suunniteltu kohdeyleisön vaatimukset huomioon ottaen.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat