Jos epäilee jotakin yritystä verojen maksamatta jättämisestä, asiasta voi tehdä ilmoituksen Verohallintoon. Noin puolet tehdyistä ilmoituksista johtaa toimenpiteisiin.
Verotarkastukseen on perustettu vihjetiedon käsittelyä varten oma ryhmä helmikuussa 2014. Kansalaiset voivat ilmoittaa harmaaseen talouteen liittyvistä epäilyistään Verohallintoon joko kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse. Valtakunnallista nettilomaketta vihjetiedon antamiseen ei vielä ole.
– Siihen, mikä riittää ilmoituksen syyksi, ei ole mitään rajauksia. Riittää, että ei ole saanut kuittia ostoksistaan. Verohallinnon kannalta erityisen kiinnostavia ovat kohteet, joissa voidaan epäillä tulojen salausta tai pimeää palkanmaksua. Toiveena on, että vihjetieto olisi mahdollisimman konkreettista ja Verohallinnossa tehtävillä toimenpiteillä varmennettavissa, tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen Uudenmaan verotarkastusyksiköstä sanoo.
Vihjetiedon voi antaa nimettömänä, ja valtaosassa yksityishenkilöiden ilmoituksista näin tehdäänkin. Jos vihjeen antaa omalla nimellä, nimensä luovuttamista asianosaiselle eli ilmoituksen kohteena olevalle yritykselle tai henkilölle ei voi myöhemmin kieltää.
– Mutta jos asiakas vaikka soittaa puhelimitse ja kertoo samalla nimensä, emme pysty varmistumaan hänen henkilöllisyydestään. Tietoa tiedon antajasta ei pääsääntöisesti tallenneta.
Yksityishenkilöiltä tulee Verohallintoon vuodessa noin 3 000 erillistä vihjetietoa. Ilmoitukset koskevat useimmiten rakennusalaa, ravintola-alaa sekä tavaroiden ja palveluiden myyntiä kuluttajille.
– Kaikki ilmoitukset vastaanotetaan ja kirjataan. Noin 40–50 prosenttia johtaa johonkin selvittelytoimenpiteeseen. Tarkastukseen asti menee noin 15–20 prosenttia koko joukosta. Tarkastus on toimenpiteistä raskaimpia, ja se voidaan tehdä joko kokonaistarkastuksena tai tiettyyn asiasisältöön tai aikajaksoon rajattuna. Koska tämä on pitkäkestoinen ja suhteellisen kallis prosessi, siinä pitää olla myös tuotto-odotuksia. Kaiken kaikkiaan vihjetiedot ovat kyllä suhteellisen merkittäviä, Säkkinen sanoo.