Entistä ammattimaisemmat lobbarit ovat teroittaneet kynänsä hallitusneuvotteluihin – ex-ministeri kertoo, mitä virheitä päättäjille kuiskutellessa tehdään

Roolien oltava selkeitä

Finanssialan vaikuttamisesta vastaava johtaja ja lobbari Tuomo Yli-Huttula toteaa, että lobbaaminen on osa demokratiaa. Erityisen tärkeää päättäjien on Yli-Huttulan mukaan kuulla erilaisilta yhteiskunnan tasoilta, miten säädetyt lait vaikuttavat, sillä ne eivät välttämättä ole hyviä kansalaisten tai yritysten näkökulmasta.

– Päättäjät ja virkamiehet eivät voi elää umpiossa, kun he valmistelevat lakeja. Heidän pitää olla vuorovaikutteisessa suhteessa eri tutkijoihin, eri asiantuntijatahoihin, eri intressitahoihin. Sitä kautta päättäjä kuulee, mitä vaikutuksia säädöksillä on toimialoihin ja sitä kautta eri ihmisiin, Yli-Huttula taustoittaa Viiden jälkeen -ohjelman studiossa.

– Fiksu päättäjä kuulee eri intressitahoja, sillä kyllä siellä varmasti poikkeaviakin näkemyksiä tulee.

Kokoomuksen puheenjohtaja, hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo on antanut ymmärtää, ettei lobbareilla ole asiaa samoihin neuvottelusaleihin nyt, kun hallitusta yritetään saada muodostettua.

Yli-Huttula korostaa selkeää ja kirkasta roolitusta: Lobbari ei voi olla neuvotteluissa osallisena, jos hänellä on jonkinlaista poliittista taustaa.

– Montaa hattua ei voi olla päässä. (...) Ei meitä lobbareita siellä neuvottelijoina tai kirjureina kaivata. Mutta toivottavasti tämänkin hallituksen muodostamisprosessi menee sillä tavalla, että eri intressitahoja kutsutaan kuultavaksi. Se on eri asia.

Paatero: "Lobbaus on ammattimaistunut"

Entinen kansanedustaja ja väistyvä kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo, että hänen kansanedustajuutensa aikana lobbaaminen on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi.

– 2000-luvun alkupuoliskolla se [lobbaaminen] oli yksittäisten ihmisten, yritysten tai järjestöjen yhteydenottoja. Nyt aika iso osa niistä tulee jonkun yrityksen kautta, Paatero kertoo.

Myös Paatero toistaa Yli-Huttulan näkemystä siitä, että lobbaaminen on tärkeä osa demokratiaa erilaisten näkökulmien esiin tuomiseksi.

– On todella arvokasta saada sitä tietoa suoraan niiltä toimijoilta, joita esimerkiksi jotkin lainsäädäntömuutokset koskettavat.

Tällä haavaa Arkadianmäen jättävän Paateron mukaan huono lobbaaja yliarvioi esimerkiksi ministereiden käytettävissä olevan ajan. Poliitikoilla ei ole tiimalasissa loputtomasti hiekkaa vuoropuhelulle.

– Sitä ajatellaan että kansanedustajalla tai ministerillä on tuntikausia aikaa ja sitten aloitetaan keskustelu jonkin yrityksen perustamisesta. Hektisessä maailmassa hyvä lobbaaminen on sitä, että pystyy tiivistämään oman asian ja kertomaan perustelut, myöskin niitä kriittisiä kohtia, Paatero teroittaa.

Paateron mukaan lobbaamisen eettisyys varmistetaan avoimuudella ja noudattamalla annettuja sääntöjä.

Artikkelin alussa olevalla videolla Tuomo Yli-Huttula kertoo muun muassa, että haluaisi lobata tulevaa hallitusta vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin liittyen.

Juttua muokattu 2.5. kello 10.56: Korjattu Finanssialan johtajan aiemmin virheellisesti kerrottu sukunimi "Yli-Huhtala" oikeaan muotoon: Yli-Huttula. 

• 27.06.202315:23
  Politiikka

  Tässä ovat hallitusohjelman keskeiset uudistukset – suora lähetys noin kello 17
• 19.06.202317:13
  Hallitus

  Tohtorista telinemieheen: Orpon hallitus on sekoitus sähikäisiä ja asiapoliitikkoja – yksi heistä "menee vaikka ampiaispesään, eikä välitä paskaakaan"
• 18.06.202318:46
  MTV Uutiset Live

  Katso lista: Tässä ovat kokoomuksen ja perussuomalaisten tulevat ministerit
• 18.06.202314:13
  Suomen Pankki

  HS: Suomen Pankki kirjelmöi Orpolle, johtokunnan mukaan hallitusohjelman keskuspankkikirjaukset ovat lainvastaisia
• 18.06.202307:44
  Yrittäjyys

  Hallituksen muutokset lainsäädäntöön voivat pelastaa pienyrityksiä – työntekijän irtisanominen helpottuu
• Lataa lisää