Valtiollisia hautajaisia on järjestetty vuoden 1990 jälkeen kahdeksalle henkilölle. Edellisen kerran valtiolliset hautajaiset järjestettiin presidentti Mauno Koivistolle vuonna 2017.
Edesmenneen taiteilijan Vesa-Matti Loirin kohdalla on nostettu esille mahdollisuus valtiollisten hautajaisten järjestämisestä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan asiaa pohditaan hallituksessa.
Lue lisää: Alivaltiosihteeri: Vesa-Matti Loirille ei valtiollisia hautajaisia
Marin Loirin valtiollisista hautajaisista: Keskustelemme hallituksessa, omaisten toivetta kuultava
Lue myös: Mitä valtiolliset hautajaiset tarkoittavat? Erityinen kunnianosoitus varattu vain harvoille
Pitkäaikainen ystävä: "Ei Vesku olisi halunnut valtiollisia hautajaisia" – tämä on Loirin oma toive
Käytäntö aloitettiin 1920-luvulla
Valtioneuvosto aloitti käytännön suomalaisten merkkihenkilöiden valtion varoin hautaamisesta 1920-luvulla. Ensimmäiset valtiollisin menoin haudatut henkilöt olivat taiteilijoita. Vuonna 1921 valtiolliset hautajaiset saivat kirjailijat Juhani Aho ja viisi vuotta myöhemmin Eino Leino. Myös taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan (1931) siirtymistä ajasta ikuisuuteen kunnioitettiin julkisilla hautajaisilla.
4.2.1951 Valtiollisin menoin haudattiin Suomen kuudes presidentti Carl Gustaf Emil Mannernheim. Marsalkka Mannerheimin hautajaisia seurasi satatuhatta ihmistä ja surusaattue oli kilometrin pituinen.
"Vain presidenteille"
Valtion kustantamista hautajaisista tehtiin uusia säännöksiä 1980-luvulla, sillä niitä alkoi olla liikaa. Tuolloin linjattiin, että valtiolliset hautajaiset järjestetään tai kustannetaan valtion varoista nykyään ainoastaan presidenteille.