Liiketalouden sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkinnot houkuttelivat eniten ensisijaisia hakijoita ammatilliseen koulutukseen kevään yhteishaussa.
Sosiaali- ja terveysala sekä tieto- ja viestintäteknologia-ala ovat kaksi kaksi alaa, joilla ainakin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ennusteissa uskotaan riittävän töitä tulevaisuudessakin.
TEMin erityisasiantuntija Liisa Larja vinkkaa, että selkein työllistäjä vastaisuudessa on sote-ala, vaikka tällä hetkellä lähihoitajien työttömyys onkin kasvussa.
– Ihan varmasti kysyntä siellä elpyy, kun alueiden rahoitushaasteet saadaan taklattua, Larja sanoo.
Taustalla on suurten ikäluokkien ikääntyminen, mikä lisää hoivatyön tarvetta.
Lisäksi Larja arvioi, että tähän saakka hyvin vetänyt ict- eli tieto- ja viestintäteknologia-ala tarjonnee töitä myös pidemmällä tähtäimellä.
– Meillä on digitalisaatio, automaatio ja erilaiset tekoälysovellukset, ne kyllä tuottavat kysyntää sinne jatkossakin.
Sitä vastoin esimerkiksi kaupan alalla työpaikkojen määrän arvioidaan tulevaisuudessa laskevan. Kehitystä vauhdittavat verkkokauppojen kasvu ja muun muassa itsepalvelukassojen yleistyminen marketeissa.
Myyjät, yleissihteerit ja kirjanpitäjät ovat kaupan ja hallinnon tai nykyisen liiketalouden perustutkinnon suorittaneiden yleisimpiä ammatteja. Niissä kaikissa työntekijöiden määrän arvioidaan laskevan pitkällä aikavälillä.
Larja kuitenkin painottaa, että myynti- ja hallintotyö ei silti ole loppumassa. Hänen mukaansa myyjä on edelleen Suomen yleisin ammatti, joten vaikka määrä hiljalleen vähenee, työpaikkoja on silti valtavasti ja suurin osa alan työntekijöistä työllistyy oikein hyvin.
– Meidän työllisyystrendeissämme näkyy, että pikkuhiljaa siellä työllistävyys vähenee, Larja sanoo.
– Sama juttu on teollisuudessa, että siellä myös tuottavuus nousee. Vaikka sinällään teollisuudella menee ihan hyvin, niin se vuosi vuodelta hitaasti näin pitkällä aikavälillä työllistää kuitenkin vähemmän.
Suhdanteet vaihtelevat teollisuudessa
Larja toteaa, että työpaikkojen määrällä arvioituna teollisuus on suhdanneherkkää. Ison tilauksen jälkeen saattaa yrityksellä olla työvoimapula, mikä kuitenkin voi pian vaihtua irtisanomisuutisiksi.
Suhdanneherkkyyttä on myös esimerkiksi sähkö- ja lvi- eli talotekniikkapuolella sekä rakennusalalla, jossa viime vuosina on ollut hiljaisempaa. Larja kuitenkin ennakoi, että tilanne todennäköisesti muuttuu parissa vuodessa.
– Välillä on tosi kuumaa ja välillä on tosi kylmää, Larja kuvailee.
– Myös pidemmällä aikavälillä on todennäköistä, että näemme rakennusalan boomeja ja toisaalta myös kriisejä.
Tekniikan alan peruskoulutuksessa yleisimmät ammatit ovat moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, rakennussähköasentajat sekä kuorma-autojen ja erikoisajoneuvojen kuljettajat. Larjan mukaan kuljetusala on kytköksissä teollisuuden, rakentamisen ja kaupan suhdanteisiin, joten sielläkin on odotettavissa suhdanneherkkyyttä myös tulevaisuudessa. Lisäksi monista kuljetusalan paikoista kilpailee koulutettujen ohella ilman tutkintoa oleva työvoima.
– Teknologian kehityksen seurauksena autonominen rahtiliikenne on kuuma spekulaation aihe, mutta läpimurtoon lienee vielä aikaa. Varastotyön automaatio- ja digiloikan voi olettaa olevan lähempänä.
Larja myöntää, että tulevaisuuden työllistymisnäkymien ennustaminen on vaikeaa.
– Niin moni asia muuttaa meidän tulevaisuuttamme.
– Mutta noin yleisesti koulutus kyllä kannattaa, se vähentää työttömyyden riskiä ja lisää korkeaa työllisyyttä, Larja korostaa.
Liiketoiminta-ala suosittu
Opetushallitus julkaisi tällä viikolla tiedot kevään yhteishausta perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa kiinnostivat eniten liiketoiminnan perustutkinto sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkinnot. Samoin ensisijaisia hakijoita oli paljon sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon sekä ajoneuvoalalle.
– Nämä suosituimmat alat, eli mihin on eniten ensisijaisia hakijoita, ovat oikeastaan vuodesta toiseen samat, kertoo erityisasiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta.
Ammatillisessa koulutuksessa kova kisa opiskelupaikoista käydään tänäkin keväänä hammastekniikan perustutkintoon hakeneiden kesken. Koulutusta tarjoaa vain Stadin ammattioppilaitos ja aloituspaikkoja on 16.
Sitä vastoin venerakennusalan perustutkintoon ei ollut tänä keväänä yhtään ensisijaista hakijaa. Samoin maanmittausalan, kalateollisuuden ja puuteollisuuden tutkintoihin hakijoita oli vain vähän.
Hornborg huomauttaa, että vaikka esimerkiksi venerakennusalan perustutkintoon ei ollut ensisijaisia hakijoita lainkaan, oli sinne kuitenkin yhteensä 12 hakijaa. Aloituspaikkojakaan ei tällä alalla ole kuin kymmenen.
Prosenttiosuudet ennallaan
Yhteensä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishakuun osallistui 82 200 hakijaa, joista perusopetuksen tänä keväänä päättäviä hakijoita oli 62 850. Opetushallituksen mukaan heistä noin 55 prosenttia haki lukioon ja 39 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.
Holmborgin mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeneiden prosenttiosuus on aiempien vuosien tasoa.
– Perusopetuksen päättävät ovat aina hakeneet hyvinkin kattavasti yhteishaussa koulutukseen, Holmborg sanoo.
Holmborg muistuttaa, että yhteishaku ei ole oppilaitoksille ainoa tapa saada uusia opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjät voi täyttää vapaita opiskelupaikkoja myös jatkuvasta hausta.
– Ainahan käy niin, ettei hakijoita ole edes niin paljon kuin on aloituspaikkoja
– Jatkuvat haut ammatillisella puolella pyörivät melkein ympäri vuoden, Holmborg sanoo.