Miika Soinin ensimmäinen pitkä elokuva Thomas käsittelee arkaa aihetta: vanhusten yksinäisyyttä. Kjell Askildsenin novelleihin perustuva tarina kosketti ohjaajaa ja sai tämän ajattelemaan nykypäivän vanhuksia ja heidän joskus traagisiakin kohtaloitaan.
– Elokuva on mielestäni kuin rakkaustarina, vain hieman erilailla esitettynä, Miika Soini sanoo.
Soinin mukaan päähenkilö, elokuvan nimihahmo Thomas, käsittelee 30 vuotta vanhoja asioita elämässään. Elokuvan aikana Lasse Pöystin esittämä Thomas muistelee mennyttä elämäänsä ja rakkaitaan. Paitsi rakkaustarinan, elokuva kertoo myös hyvin yksinäisen, eristyksissä asuvan miehen tarinan.
– Thomas asuu pienessä asunnossaan yksin. Ainoana seuranaan hänellä ovat radio, sakkilauta ja valokuva edesmenneestä vaimostaan.
Tällainen erakkoelämä on Soinin mukaan yksinäisten vanhusten tavallista arkea.
Kulttuuri sidoksissa vanhusten yksinäisyyteen
Soini sanoo suomalaisten vanhusten jäävän todella yksin. Hän vertaa vanhempaa väestöä vanhoihin autoihin: kun sinusta ei ole enää mitään hyötyä, joudat romuttamolle mahdollisimman pian. Tämä on Soinin mielestä paitsi yksityishenkilöiden, myös yhteiskunnan ajattelutapa.
– On aivan liian yleistä, että vanhukset laitetaan hoitokoteihin. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa vanhuksia kunnioitetaan,
heistä pidetään huolta ja he ovat vielä vanhoilla päivilläänkin selkeästi perheen pomoja.
Aihe oli Soinin mielestä niin ajankohtainen ja mielenkiintoinen, ettei ensimmäisen pidemmän elokuvan teko tuntunut pelottavalta tai kovinkaan erilaiselta. Ainoa ero lyhytelokuviin löytyi ohjaajan omien sanojen mukaan käsikirjoituksen pituudessa, oikeassa ajoituksessa.
– Pitkässä elokuvassahan on periaatteessa monta lyhyttä tarinaa. Thomas ei mielestäni noudata samaa dramaattista kaavaa kuin kokoillanelokuvat yleensä, siinä on keskitytty kuvaamaan pieniä hetkiä miehen elämästä.
Soini sanoo, että pidemmässä elokuvassa on etuna, ettei kaikkea tarvitse kertoa niin sanotusti pikakelauksella.
– Saan kertoa asioita juuri niin hitaasti kuin haluan, hän naurahtaa.
Ainoa vaihtoehto
Kun Miika Soini ensimmäisen kerran sai lukeakseen Kjell Askildsenin novellikokoelman "Thomas", tuli hänen mieleensä ensimmäiseksi oma isoisä. Kun ajatusta ja roolia vietiin hieman pidemmälle, oli ensimmäinen mieleen tullut henkilö Lasse Pöysti.
– Lasse Pöysti oli oikeastaan ainoa vaihtoehtoni. Mikäli en olisi saanut häntä Thomasin rooliin, koko elokuva olisi todennäköisesti jäänyt tekemättä.
Soinin isoisä seurasi ajatuksissa koko kuvausten ajan. Tehdessään puvustusvalintoja Soini huomasi pukevansa Thomasin aivan samankaltaisiin vaatteisiin, kuin joita isoisä oli joskus käyttänyt.
– Pöysti on juuri sopiva henkilö esittämään hahmoa, josta ensimmäisenä syntyi tällaisia henkilökohtaisia ajatuksia.
Soini ei aio nyt Thomasin jälkeen pitää taukoa elokuvan teosta, vaan uusia projekteja on jo vireillä.
– Seuraavaksi teen norjalaisen kirjailija Karin Fossumin romaaniin pohjautuvan elokuvan Murtuma. Sen on tarkoitus ilmestyä syksyllä 2011.