Ohjaus: Pihla Viitala ja Pamela Tola. Käsikirjoitus: Pihla Viitala ja Pamela Tola. Tuotanto: Artturi Mutanen, Pauli Waroma. Kuvaus: Jean-Noel Mustonen. Leikkaus: Antti Reikko. Pääosissa: Pamela Tola, Pihla Viitala, Kasimir Balzar, Anita Salonen, Sami Helpelä, Maarit Ristaniemi, Mikko Leppilampi, Juha Veijonen, Anneli Sauli, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Aleksi Bardy. Kesto: 40 min.
Kaksi näyttelijänä mainetta niittänyttä nuorta naista ovat tehneet mainion kotimaisen tie-elokuvan. Pihla Viitalan ja Pamela Tolan nelikymmenminuuttinen on katkeransuloinen tarina tyttöjen välisestä ystävyydestä ja muista vakavista aiheista.
Voimakkaammin näkökulma on Tolan esittämällä Liisalla, joka suuntaa vuosia poissa viipyneen parhaan ystävänsä Elman (Viitala) kanssa tien päälle. Ensin reissun tunnelma on vapaa ja riehakas. Kakskyt-ja-risaiset mimmit pursuavat anarkistista energiaa, vedättävät vastaantulijoita ja yltyvät pitkäkyntisiksi. Mutta mitä nämä kaksi oikeastaan pakenevat?
Vihjeitä tiputellaan sopivan säästeliäästi ja tunnelman vaivihkaa tummetessa taustat alkavat hahmottua. Kumpikin neito kantaa sisällään taakkaa, mutta heidän asenteensa ja ratkaisunsa ongelmiin ovat erilaiset.
Leikki vaihtuu todeksi, uhmakas ilottelu aidoiksi vaaratilanteiksi. Elman säröisellä logiikalla valmiiksi hakattua tyyppiä voi vielä vähän potkia ja mummin säästöt pölliä, kun ei dementti kumminkaan huomaa. Liisa on heistä kahdesta vahvemmin kartalla ja alkaa kyseenalaistaa suhteen perusteita.
Kesäisissä Suomi-maisemissa rullaavan elokuvan ilmeisin konnotaatio nimeään myöten on Ridley Scottin road-klassikko Thelma ja Louise (1991), jossa miesten ja muun maailman päähän potkima naiskaksikko nostaa kytkintä ja ylittää rajansa.
Miehenpuolilla on nytkin osuutensa tilanteeseen – mutta kaksikymmentä vuotta myöhemmin (ja reippaasti nuorempien) reissunaisten veto ei ole niinkään feministinen irtiotto kuin tutkimusmatka siihen mitä on aikuisuus, ystävyys, vastuu.
Tolan ja Viitalan yhdessä kirjoittaman, ohjaaman, puvustaman ja lavastaman teoksen kohtaukset ovat luonnollisia, dialogit tihkuvat hiljaista huumoria. Elma ja Liisa on tarkasti rytmitetty ja oivaltava pieni helmi, jossa ei ole mitään liikaa eikä liian vähän.
Teksti: Tuuve Aro