Isyys on kokenut dramaattisen muutoksen muutaman vuosikymmenen aikana. Ennen hyvä isä toi perheelle leivän pöytään, kun nykyisin hyvän isyyden kriteerit ovat tyystin toisenlaiset.
Vanhempien roolien ajatellaan helposti olevan muuttumattomia, mutta todellisuudessa isyys ja isänä oleminen on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä.
Isätyöntekijä ja työnohjaaja Ilmo Saneri Miessakit ry:stä kertoo, että nykyisä poikkeaa merkittävästi vaikkapa parinkymmenen vuoden takaisesta.
– Nykyisin isät ovat paljon valveentuneempia isäksi tullessaan. Isyydestä puhutaan enemmän työpaikoilla ja mediassa, Saneri sanoo.
Saneri näkee muutoksen myös miehisyyden kulttuurissa. Ennen miehet ja naiset liikkuivat enemmän keskenään ja asioista puhuttiin vain samaa sukupuolta olevien kanssa. Nykyisin kaveriporukat sisältävät sekä tyttöjä että poikia.
– Tämä takaa keskustelun tasapuolisuuden siinä vaiheessa, kun nykynuoresta tulee äiti tai isä. Heillä on ihan erilainen lähtökohta vanhemmuuteen kuin 10–20 vuotta sitten.
Sanerin mukaan muutos on selvästi havaittavissa isätyössä. Miesten sosiaaliset verkostot ovat laajemmat kuin aikaisemmin, jolloin miehellä on usein joku toinen mies, jonka kanssa puhua isyydestä.
Toinen merkittävä muutos isyydessä on työn merkityksen muuttuminen. Ennen vanhaan mies kävi perinteisesti töissä ja toi perheelle leivän pöytään, kun äiti pysyi kotona hoitamassa lapsia.
Nykyisin isät yhdistävät perheen ja työelämän.
– Vähän aikaa sitten eräs mies kertoi kieltäytyneensä esimiestehtävästä perheensä vuoksi, vaikka hänen palkkansa olisi tuplaantunut. Työ olisi vaatinut matkustamista, mutta hän halusi pystyä jakamaan arkensa pienten lastensa kanssa.