Viime keväänä Pirre kuvitteli löytäneensä elämänsä miehen. Jo ensimmäisen tanssin aikana jokin miehen olemuksessa säväytti niin, että Pirre ajatteli elävänsä keskellä vuosisadan rakkaustarinaa. Vähän ajan päästä kuitenkin selvisi, että tarina perustui kokonaan valheeseen.
Pirre tapasi Matin* tanssilavalla viime toukokuussa.
– Hän oli jotenkin niin hurmaava, että jo ensimmäisen tanssin aikana ajattelin, että tässä voisi olla elämäni mies, Pirre aloittaa.
Pari tanssi illan aikana useamman kappaleen yhdessä, ja pian jo sovittiin treffit.
– Aloimme tapailla ja rakastuimme. Hän oli ihan erilainen kuin muut tuntemani miehet, äärimmäisen kohtelias ja hyväkäytöksinen – ja aivan loistava rakastaja. Olin hirveän imarreltu, sillä hän kohteli minua kuin prinsessaa, Pirre kertoo.
Säröjä onneen
Alusta asti Pirre ihmetteli, miksei Matti kertonut itsestään juuri mitään.
– Aina, kun kysyin, hän kuittasi asian sanomalla, ettei osaa puhua itsestään. Ja minä uskoin. Ainoa, mitä hänen elämästään tiesin, tai luulin tietäväni, oli että hän on eronnut. Hän oli myös kertonut omistavansa talon Oulun lähettyviltä, Pirre selittää.
– Itse olin ehkä liiankin rehellinen ja kerroin hänelle itsestäni sellaisiakin asioita, jotka olisi ehkä voinut jättää kertomatta, hän pohtii.
Ensimmäinen ryppy rakkauteen tuli, kun Matti ilmoitti juhannuksen alla lähtevänsä kotiin pohjoiseen. Pirre innostui, sillä kuvitteli saavansa kutsun mukaan, mutta sellaista ei koskaan kuulunut.
– Kun sanoin, että voisin lähteä mukaan, Matti muuttui ihan mykäksi ja lähti luotani sanaakaan sanomatta.
Hieman myöhemmin Pirre sai selityksen miehen omituiseen käytökseen; tällä oli sittenkin vaimo kotona pohjoisessa.
