Kanada/Espanja 2003. Käsikirjoitus ja ohjaus: Isabel Coixet. Tuotanto: Esther Garcia, Pedro Almodovar. Kuvaus: Jean-Claude Larrieu. Leikkaus: Lisa Robinson. Pääosissa: Sarah Polley, Scott Speedman, Deborah Harry, Mark Ruffalo, Leonor Watling, Amanda Plummer, Julian Richings. Kesto: 106 min.
Espanjalaissyntyinen ohjaaja-käsikirjoittaja Isabel Coixet, joka on tähän asti tehnyt elokuvia vain kotimaassaan, todistaa kykynsä ymmärtävänä ihmiselon tarkkailijana myös englanninkielisellä alueella. Sympaattisen pienimuotoinen draama Elämäni ilman minua ei mässäile rankalla aiheellaan, vaan irrottaa siitä olennaisuudet, pysähtyy pohtimaan meille jokaiselle perustavanlaatuisia kysymyksiä. Kanadalais-espanjalaisessa yhteistuotannossa on Pedro Almodovarillakin sormensa pelissä.
Pääosassa on 23-vuotias Ann (Sarah Polley), ahkera yösiivooja joka kituuttaa miehensä Donin (Scott Speedman) ja kahden pienen tyttärensä kanssa äitinsä takapihan asuntovaunussa. Kun Ann saa kuulla sairastavansa syöpää ja kuolevansa kahden kuukauden kuluessa, hän tajuaa ettei ole koskaan ehtinyt toteuttaa unelmiaan. Hän haluaa viimeisinä kuukausinaan varmistaa, että elää ne itse täydesti - ja että elämä myös ilman häntä jatkuu mahdollisimman hyvänä. Ann tekee listan asioista jotka haluaa tehdä ennen lähtöään.
Kun aikaa ei ole paljon, asiat saavat odottamatonta painoarvoa. Pienet rakkaudenosoitukset miestä ja lapsia kohtaan. Ystävyys syömishäiriöiseen kollegaan Laurieen (mainio Amanda Plummer) ja naapuriin muuttavaan sympaattiseen naiseen (Leonor Watling). Uusi suhde yksinäiseen maanmittarimieheen Leehen (Mark Ruffalo), jonka Ann tapaa pesulassa. Sateessa seisominenkin voi olla järisyttävä elämys, jos sen tietää tekevänsä ehkä viimeistä kertaa.
Mm. elokuvista Go ja Weight of Water muistettava Sarah Polley tekee sisäistetyn roolityön vahvana nuorena naisena, jolta viedään elämä liian aikaisin. Hänen kyynistä ja itseensä keskittyvää äitiään esittää uskottavasti musiikin ja elokuvan parissa uraa luonut Blondie-tähti Deborah Harry. Hellää aviomiestä Donia näyttelevä Scott Speedman vakuutti viimeksi karussa poliisidraamassa Dark Blue.
Vaikka Elämäni ilman minua kertoo konkreettisesti ja koruttomasti kuolemaan valmistautumisesta, on se ensisijaisesti kuitenkin elokuva elämästä (kuten nimikin antaa ymmärtää). Elämästä, joka on merkityksellistä juuri tässä ja nyt - ja myös oman kuoleman jälkeen: läheisten ihmisten muistoissa ja rakkaudessa jonka on heidän elämäänsä jättänyt.
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: Sandrew Metronome