Belgia–Hollanti 2007. Käsikirjoitus ja ohjaus: Nic Balthazar. Kuvaus: Lou Berghmans. Leikkaus: Philippe Ravoet. Musiikki: Praga Khan. Tuotanto: Peter Bouckaert, Erwin Provoost. Pääosassa: Greg Timmermans. Kesto: 89 min.
16-vuotiaan Benin elämä on silkkaa helvettiä. Suurinta tuskaa tuottaa koulunkäynti, sillä luokkatoverit keksivät jatkuvasti uusia henkisiä ja ruumiillisia tapoja kiduttaa ja häpäistä häntä. Ben on kiusaajilleen otollinen kohde: Aspergerin syndroomaa poteva, omissa maailmoissaan leijaileva, kömpelö ja kosketusta säpsähtävä nuorukainen, joka ei osaa puolustautua. Ben on älykäs, mutta hänellä ei ole valmiuksia ilmaista itseään. Koulun yhä ahdistavammaksi käyvää todellisuutta hän pakenee iltaisin Archlord-verkkopeliin, jossa hän on kaikkivoipa ritari, nimimerkki Ben X. Ja jos taistelupelissä sattuu kuolemaan, voi aina saada uuden elämän.
Ohjaaja Nic Balthazar kuvaa hyvin Benin läheisten tuskaa ja avuttomuutta. Benin äiti on huolten uuvuttamana, harvoin vieraileva isä surusta lähes mykkä, pikkuveli hämmentynyt, empaattiset ja fiksutkin opettajat voimattomia, eivätkä lääkärit pysty muuhun kuin toistamaan hyödyttömiä kliseitä. Tämä on varmasti monelle Benin kaltaiselle tuttua todellisuutta.
Verkko on tehnyt kiusaamisestakin tehokkaampaa: noloista tilanteista tulee helposti koko kansan YouTube-viihdettä. Verkko tuo Benille kauhun lisäksi myös lohtua, sillä ymmärtävä sielunkumppani löytyy nimimerkistä Scarlite. Tosin Benin päässä todellisuus ja verkkomaailma menevät välillä sekaisin. Lopulta pojan ahdistuksesta tulee niin syvää, että kuolema alkaa tuntua ainoalta vaihtoehdolta. Scarliten avustuksella syntyy shokeraava suunnitelma koulukiusaamisen kukistamiseksi.
Greg Timmermansista paistaa läpi se, että näytellessään Benin vaikea roolia hän ponnistelee jatkuvasti. Vammaisten hahmojen näytteleminen onkin herkkää työtä, sillä eleisiin tulee helposti ylilyöntejä. Ainoat asiantuntevat näyttelijätyön kriitikot olisivat tässä tapauksessa ne, jotka ovat katsoneet sairautta läheltä.
Elokuva on kiertänyt kouluissa opetuselokuvana. Siinä onkin vahva valistuksellinen sävy. Tärkeän viestin läpi puskemisessa auttanee se, että julmalla tarinalla on todellisuuspohja; oikeassa elämässä tarina päättyi elokuvaa murheellisempi. Nuortenelokuva koulukiusaamisesta on juuri niitä elokuvia, joista keskustellaan ja joista pitääkin keskustella. Ben X:n elokuvalliset ansiot eivät kuitenkaan ole kovin ihmeelliset. Loppuhuipennusta himmentää muutama epälooginen yksityiskohta.
Teksti: Minna Karila