Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleirin vapautuksesta tulee tänään kuluneeksi 80 vuotta. Samalla vietetään holokaustin uhrien muistopäivää.
Suomi taisteli Saksan rinnalla toisessa maailmansodassa. Kirkkohistorian dosentti André Swanström Åbo Akademista kertoi tänään Huomenta Suomessa, minkälaisiin tilanteisiin Suomessa jouduttiin, kun aseveljenä oli Saksa.
– Suomessa suuri yleisö ei ollut kovin tietoinen siitä, mitä Saksassa tapahtui, mutta esimerkiksi juutalaisyhteisön piirissä asioista tiedettiin hyvinkin paljon ja toisaalta valtion johto sekä tiedusteluviranomaiset olivat kartalla (keskitysleireistä), Swanström kertoi.
Hyvin paljon asiakirjoja on hävitetty ja olennaista tiedustelutietoa on tuhottu jälkikäteen, mutta dosentin mukaan tiedetään ainakin se, että suomalaisia SS-miehiä osallistui holokaustin toteuttamiseen.
– Yksikään suomalainen SS-mies ei joutunut edesvastuuseen teoistaan, Swanström sanoi.
Swanströmin mukaan jälkikäteen on haluttu antaa turhan kaunis kuva siitä, miten Suomi on juutalaisia kohdellut.
Stubb muistotilaisuudessa
Puolassa Oswiecimin kaupungin liepeillä sijainnut leiri toimii nykyisin museona. Siellä järjestetään tänään muistotilaisuus, johon on kutsuttu kaikki elossa olevat leiriltä selviytyneet ihmiset.
Tilaisuuteen osallistuu myös useita valtionjohtajia ja hallitusten edustajia. Suomesta paikalla ovat presidentti Alexander Stubb, hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb ja opetusministeri Anders Adlercreutz (r.).
Natsien arvioidaan surmanneen Auschwitzissa viidessä vuodessa noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Uhreista noin miljoona oli juutalaisia ja yli 100 000 natsi-Saksassa muista syistä vainottuja ihmisiä sekä sotavankeja.
Kun Neuvostoliiton joukot lähestyivät Auschwitzia tammikuussa 1945, joukkomurhaa peittelemään pyrkinyt natsi-Saksa pakotti noin 60 000 vankia kävelemään länteen niin sanotuilla "kuolemanmarsseilla", jotka koituivat tuhansien vankien kuolemaksi.