Rantautumassa voi olla uusia, ärhäkästi allergisoivia heinäkasveja.
Suomen luonto näyttää kehittyvän ilmastonmuutoksen myötä huomattavasti eri tavalla kuin mitä on meneillään etelämpänä Euroopassa. Tulevaisuuden Suomi on sekä entistä lämpimämpi että sateisempi. Tuo ei ole ilouutinen allergioista tai astmasta kärsiville.
– Oletuksena on, että heinäkasvit oikein kukoistavat vastedes Suomessa. Täällä saattaa olla pian entistä enemmän heinälajeja ja niiden aiempaa voimakkaampia kukintoja. Seurauksena heinäallergikot saattavat olla täällä vaikeuksissa, mutta kuivuvassa Etelä-Euroopassa allergiat vaikuttaisivat helpottavan, vertaa apulaisprofessori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta.
Roposen edustama tiedeyksikkö, ympäristö- ja biotieteiden laitos, on mukana laajassa hankkeessa, joka selvittää siitepölykausiin ja niiden allergeenitaakkaan odotettavissa olevia muutoksia. Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia.
– Tavoitteena on etsiä keinoja tehostaa sopeutumista siitepölykausien muutokseen. Suomeen voi olla tulossa uusia vieraslajeja, jotka aiheuttavat uudenlaista herkistymistä sekä oireita uusille henkilöille, Roponen sanoo.
Kasvitulokas tuottaa hurjia määriä siitepölyä
Itse asiassa Suomeen on jo saapunut uusi, varsin rajuja allergiaoireita aiheuttava kasvitulokas. Sen nimi on marunatuoksukki.
– Eteläisemmässä Euroopassa se on jo aikamoinen ongelma. Kasvi tuottaa hurjia määriä siitepölyä ja aiheuttaa huomattavasti pahempia oireita kuin meille tutut heinät, apulaisprofessori kertoo.
Marunatuoksukki on jo havaittu kasvamassa Etelä-Suomessa, mutta kasvukausi on ainakin vielä niin lyhyt, että tulokaskasvi ei ehdi tuottaa kypsää siementä. Pohjois-Amerikasta peräisin oleva marunatuoksukki ei siis pysty lisääntymään täällä.
Ainakaan vielä.
– Maruna voi geneettisesti muuntua niin, että se ehtii Suomessakin kukkia, Roponen varoittaa.
Dosentti Mika Komppula Itä-Suomen ilmatieteellisestä tutkimuskeskuksesta kertoo, että tarkan tiedon saaminen mahdollisista kasvitulokkaista on nyt tärkeää.
– Kun opitaan tuntemaan rantautumista yrittäviä tulokaslajeja, toivottavasti löydetään myös keinoja estää tai ainakin vähentää niiden aiheuttamia haittoja.
Hoidosta isot kulut kansantaloudelle
Ilmatieteen laitos kehittää Komppulan mukaan teknisiä keinoja, joilla siitepölymäärien muutoksia ilmassa pystytään mittaamaan liki reaaliaikaisesti.
– Siitepölyn mittausverkko on Suomessa kattava, mutta se perustuu vielä paljolti manuaaliseen tietojen keräämiseen. Kun pääsemme lähemmäs reaaliaikaista tietoa ja meillä on tuoreempaa dataa, ennusteet paranevat kuluttajan kannalta.
Näköpiirissä siintää automatisoitu siitepölymäärien mittaus, mutta Komppulan mukaan se ei ole vielä ajankohtaista.
Roponen täydentää, että kamppailulla allergiaa ja astmaa vastaan on merkitystä jopa kansantaloudelle.
– Allergioiden ja astman hoitoon menevät kustannukset ovat kasvaneet ripeästi. Arvion mukaan Suomessa menee vuositasolla 1,3–1,6 miljardia euroa suoriin ja epäsuoriin kuluihin. Ne liittyvät paitsi astman ja allergioiden hoitoon myös esimerkiksi sairauspoissaoloihin ja vanhempien poissaoloihin oireilevan lapsen takia.