Asiantuntijat vastaavat kohuun: Onko jogurtin syöminen turvallista?

Uutisoimme tiistaina Helsingin yliopiston professorin Mikko Salaspuron olevan huolissaan suomalaisten jogurtin kulutuksesta. Hänen mukaansa jogurtti sisältää huomattavia määriä syöpää aiheuttavaa asetaldehydiä.

Erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tunnustaa asetaldehydin olevan vaarallinen aine, mutta hänen mielestään vain alkoholin suurkuluttajien ja tupakoitsijoiden tulisi olla huolissaan sen saannista.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan elintarvikkeista saatavasta asetaldehydistä ei ole samanlaista vaaraa, kun tupakasta ja alkoholista saatavasta. Sitä ei kuitenkaan ole tutkittu, miten elintarvikkeiden sisältämä aldehydi vaikuttaa terveyteen, Kuusipalo kertoo.

Missä kaikessa on asetaldehydiä?

Tupakka ja alkoholi. Alkoholijuomista erityisesti sherryt, väkevät hedelmäviinat ja calvados. Viineissä pitoisuus vaihtelee.

Jogurtit, hedelmämehut ja hedelmäsoseet. Pitoisuudet vaihtelevat paljonkin tuotteiden ja erien välillä.

Soijakastikkeet, hapattamalla säilötyt tuotteet ja etikkatuotteet voivat sisältää alkoholia, jonka suun mikrobit muuttavat asetaldehydiksi.

Jotkin hedelmät, kuten banaani. Myös joissain omenissa pieniä määriä.

Jotkut limonadit.

Kuusipalo ei huolestuisi myöskään yksittäisen elintarvikkeen, kuten jogurtin tai banaanin, korkeasta asetaldehydipitoisuudesta. 

– Kun ruokavalio on monipuolinen, on matalampi riski saada haittoja mistään yksittäisestä aineesta verrattuna yksipuoliseen ruokavalioon.

Ruokaryhmän leimaaminen turhaa

Samoilla linjoilla on myös ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. Hänen mukaansa kyseessä on niin pieni asia, ettei sillä todennäköisesti ole merkitystä terveydelle. 

– Näissä asioissa on ajateltava kokonaisuutta. Jogurtillakin on hyvä puolia, ja se on esimerkiksi maitoa ja juustoa terveellisempi vaihtoehto, Laatikainen sanoo.

Laatikainen ei kuitenkaan väitä, että elintarvikkeiden asetaldehydi olisi täysin merkityksetöntä.

– Toki jogurtti voisi olla vielä terveellisempää ilman asetaldehydiä, mutta sen merkitys kokonaiskuvassa on varsin pieni. Sananlaskun mukaan omena päivässä pitää lääkärin loitolla – vaikka omenassakin on asetaldehydiä.

Laatikainen ei myöskään näe järkeväksi leimata koko ruokaryhmää epäterveelliseksi yksittäisen aineen perusteella. Tapauksissa on hänen mukaansa taustalla usein kaupallinen tavoite myydä jotain tuotetta tai palvelua.

Professori Salaspuro onkin hallituksen jäsen ja osakkeenomistaja yhtiössä, joka valmistaa asetaldehydin haittoja vähentäviä lääkkeitä.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen muistuttaa, että jogurteissa on asetaldehydistä huolimatta myös hyviä puolia terveyden kannalta.

Elintarvikkeissa pieniä määriä myös muita vaarallisia yhdisteitä

Eviran kemian ja toksikologian yksikön erikoistutkija Pertti Koiviston mukaan asetaldehydin haitallisuudesta elintarvikkeissa ei ole olemassa näyttöä. Elintarvikkeiden sisältämää asetaldehydiä ei nähdä vaaraksi terveydelle EU:ssa.

– Asetaldehydi ei kuulu meillä valvottavien yhdisteiden joukkoon, minkä vuoksi siitä on hankala sanoa mitään, Koivisto sanoo.

Elintarvikkeista löytyy pieniä määriä myös muita mahdollisesti vaarallisia tai syöpää aiheuttavia aineita. Koivisto painottaa, että kysymys on lähinnä tutkimuksessa käytettävästä mittausherkkyydestä.

– Savustustuotteista voi löytyä PAH-yhdisteitä, ja tuotteiden paistossa niihin voi syntyä akryyliamidia.

Koiviston mukaan saantisuositukset päivittyvät sen mukaan, kun jostain elintarvikkeesta löytyy jotakin haitallista ainetta pitoisuusrajat ylittävä määrä. Esimerkiksi kaloista löytyy välillä pieniä määriä elohopeaa.

– Ainemääriä ei erikseen seurata, kun ne pysyvät kohtuudessa.

Elintarvikkeissa voi olla pieniä määriä myös muita haitallisia aineita. Esimerkiksi kaloista löytyy välillä elohopeaa. Ryhor Bruyeu

Syöpien määrä kasvanut vai laskenut?

Asetaldehydiväitteidensä tueksi Salaspuro esittää, että yläruoansulatuskanavan syövät ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien. Hänen mukaansa muutos selity vain alkoholin ja tupakan käytöllä. Valion mukaan taas näiden syöpien määrä olisi laskanut samalla kun jogurtin kulutus on noussut.

Yläruoanrulatuskanavan syöpiin lasketaan suu-, nielu- ruokatorvi- ja mahasyövät. Suomen syöpärekisterin tilastojen mukaan maha- ja ruokatorvisyövät ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 1980 lähtien. Sen sijaan suuontelon syövät ovat olleet kasvussa, ja alanielun syövät ovat pysyneet melko tasaisena. 

Molemmat syövät ovat kuitenkin melko harvinaisia, jolloin niiden määrässä tapahtuneet muutoksetkin ovat varsin pieniä.

Suomen syöpärekisterin johtajan Nea Malilan mukaan syöpä vaatii kehittyäkseen aina pitkän, jopa kymmenien vuosien, ajanjakson, jolloin yksittäisten syiden etsiminen on haastavaa. Hän kuitenkin korostaa elintapojen, kuten tupakan ja alkoholin kulutuksen, olevan tavallisin suualueen syöpien aiheuttaja.

Hän ei näkisi jogurtin olevan syypää lievään suuontelon syöpien määrän kasvuun.

– Tuntuisi oudolta ottaa syöpien syyn etsinnässä yksittäinen ruoka-aine erilleen. On muistettava, että kyseessä on monien asioiden kokonaisuus, Malila sanoo.