Hyötypuutarha voi olla mitä tahansa ikkunalaudalle asetelluista ruukkuyrteistä aina kasvimaahan tai -huoneeseen. Kasvit tarvitsevat vain runsaasti valoa, sopivasti kastelua ja oikeat lannoitteet.
Hyötypuutarhan suunnittelussa kannattaa lähteä liikkeelle omasta tarpeesta, sanoo Viheraluerakentajat ry:n toiminnanjohtaja Seppo Närhi. Pienimmillään puutarha voi olla esimerkiksi ruukkuviljelmä tai viljelylava.
– Lavan etu on se, että siinä voidaan käyttää pussikasvualustaa, joka takaa hyvät kasvuolosuhteet. Alustassa ei myöskään muhi rikkakasveja, kuten vanhassa maassa usein.
Viljelylava on kätevä esimerkiksi lehtikasveille ja jo yksi lava täyttää helposti pienen perheen lehtivihannesten tarpeen.
Hyötypuutarha syntyy pieneenkin tilaan
Omasta puutarhasta voi tehdä hyötypuutarhan istuttamalla kukkien joukkoon esimerkiksi marjapensaita. Seuraava askel on hyötypalsta, rajattu viljelyalue puutarhassa.
– Palsta kannattaa rajata siten, että rikkakasvit eivät pääse valtaamaan sitä. Sen voi tehdä vaikka kohopenkkinä, jolloin palstaa on helppo työstää.
Innokkaimmat viherpeukalot voivat hankkia kasvihuoneen. Kasvihuone mahdollistaa myös sellaisten kasvien kasvattamisen, jotka muuten menestyvät Suomen kesässä avomaalla huonosti.
– Kasvihuoneessa voi viljellä kasveja, jotka vaativat lämpöä. Tällaisia ovat esimerkiksi tomaatti ja kurkku.
Kotipuutarhuriksi voi ryhtyä, vaikkei omistaisikaan pihaa tai edes parveketta.
– Hyötykasveja voi istuttaa ikkunalaudalle ruukkuihin. Viljelyaikaa voi pidentää tarkoitukseen sopivalla kasvulampulla.
Sää aiheuttaa ongelmia kasvukautena
Suomessa sää aiheuttaa Närhen mukaan eniten ongelmia hyötykasvien kasvattajalle.
– Keväällä ja alkukesästä kylmät yöt voivat aiheuttaa sen, että kasvit eivät lähdekään kasvuun tai kylmettyvät.
Liikakastelu aiheuttaa myös ongelmia. Liika kosteus onkin monelle kasville haitallisempaa kuin pieni kuivuus. Oikean kosteustason löytää tunnustelemalla multaa.
– Kasvit haihduttavat vettä eri tahtiin. Ongelmia kosteuden kanssa voi tulla etenkin alustoissa, joissa ei ole reikiä.