Feminismiin suhtaudutaan Suomessa edelleen vähän kriittisesti, Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Tetti Vähämaa arvioi.
– Olen huomannut, että joillakin tulee ensi kohtaamisella sellainen karvat pystyyn -asenne, että sinä kun olet feministi, minä en halua puhua mitään. Täytyy sanoa, että sitten kun näiden ihmisten kanssa on keskustellut, on tullut palautetta, että hei, feministien kanssa voikin puhua asioista, Naisasialiitto Unioinin puheenjohtaja Tetti Vähämaa kuvailee feminismin tilaa nyky-Suomessa.
Vähämaa vertaa asennetta esimerkkinä naapurimaahamme Ruotsiin.
– Esimerkiksi Ruotsissa feminismi ei yleensä ole sellainen kirosana, mitä Suomessa koetaan olevan. Siellä on olemassa feministinen puolue; siellä on ihan okei olla feministi. Suomessa halutaan jostain syystä vältellä. Sanotaan, että kannatetaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, mutta en halua olla feministi.
Miehet kokevat asemansa uhatuksi
Vähämaa ei puhuisi sovinismista, vaan lähinnä miesten suhtautumisen muuttumisesta erilaiseen suuntaan tasa-arvon kehityksen aikana. Nykyään miehet kokevan jollain lailla uhkana sen, että naiset ovat tasa-arvoisia miesten kanssa.
– Parikymmentä vuotta sitten se oli enemmän puhtaasti sovinismia, naisia ja naisten asioita vähäteltiin. Nyt tulee tunne, että miehet kokevat olevansa jotenkin alistetussa asemassa yhteiskunnassa. Miehet näkevät tasa-arvon kehityksen jotenkin uhkatekijänä heille, miehisyydelleen ja yhteiskunnalle. Kuin heitä ei tarpeeksi tuotaisi enää esille, Vähämaa kuvailee.
Kokevatko miehet tulevansa vastaavasti jossain asiassa syrjityksi?
– Valitettavasti esimerkiksi huoltajuuskiistoissa miehet kyllä kokevat syrjintää. Vanhempia ei aseteta automaattisesti tasa-arvoiselle linjalle, vaan äiti saa etusijan. Tällaisia tapauksia on joitakin. Sitten on tietysti miehin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Siitäkin voisi puhua avoimemmin, Vähämaa sanoo.
