Asepalveluksen helpotuksista kiivasta lukijakeskustelua: "Armeija ei tähtää siihen, että kaikilla on kivaa ja saa halpaa pullaa"

Armeijaa voisi vastaisuudessa helpottaa niin, että sen voisi suorittaa netissä, eräs kommentoija vihjaa. Yksi lukija arvioi jopa, että armeijasta valmistuu nykyään vain kukkahattutätejä.

”Tiiliskiveksi pedatulla sängyllä ei ole mitään tekemistä sotilaskurin kanssa”

Porin prikaatin toimet herättävät kansalaisissa myös kosolti kiitosta.

– Vieläkö sängyn täytyy olla tiiliskiven muotoinen ja ruudut suorassa? Vanha perinnejäämä, jolla ei sotatoimien kanssa ole mitään tekemistä – eikä siviilielämässäkään, yksi lukijamme arvioi.

– Jos jonkun mielestä tappajiksi koulutettavien ei pidä päästä syömään pullaa, niin eipä voi muuta kuin ihmetellä. Onneksi ajat muuttuvat.

– Tarpeettomat kiellot eivät kohota komentavan uskottavuutta, eivätkä nosta arvostusta. Toisen arvostaminen tuottaa arvostusta, yksi kommentoija puoltaa muutoksia.

– On jo aikakin, että heräsivät karsimaan joutavat pelleilyt pois. Senkin ajan voi käyttää tehokkaasti taistelukoulutukseen, sillä tätä maata puolustetaan, eikä järjettömällä ja turhalla simputuksella.

Eräs kommentoija uskoo, että armeijassa harjoitettava ”spedeily” jopa vähentää asepalveluksen suorittamista ja houkuttelee väkeä siviilipalvelukseen.

– Eiköhän tuon instituution toiminta ole hyvä tarkistaa perusteellisesti, melkomoisen turhaa hommaa isolta osaltaan. Keskittyisivät olennaiseen koulutukseen, ja muuten turha pokkurointi ja spedeily pois. Saattaisi siviilipalvelusmiesten ja totaalikieltäytyjien tai c-papereiden onkijoidenkin määrä vähentyä, kun touhusta tehtäisi edes jollain muotoa vakavasti otettavaa ja olennaiseen keskittyvää touhua.

"Helpolla on päästy, kun ei ole tarvinnut kokea sotaa.

Yksi armeijan käynyt mies muistelee isoisänsä kommenttia, kun hän oli pääsyt ensimmäiselle kotilomalleen. Myöskään hänen mielestään simputus ja ”turhat säätämiset” eivät tue puolustusvoimien koulutuksellisia tavoitteita.

– Ensimmäisella lomalla kävin tapaamassa isoisääni. Harmitti, kun oltiin oltu heti kolme viikkoa kiinni. Pappa sitten lohdutteli; he saivat ensimmäiset lomansa vuoden jälkeen. Hänen varusmiespalveluksensa kestikin yli kolme vuotta, sitten sota loppui. Ei jäänyt montaa sotilasta siitä osastosta henkiin. Helpolla on päästy, kun ei ole tarvinnut sotaa kokea. Huonolla johtamisella annetaan vain hyvä esimerkki siitä, miten hommaa ei hoideta. Sotilaskurin ja -järjestyksen tärkeyden oppii, kun se asiallisesti opetetaan, lukija kirjoittaa.

– Ihan sama mulle. Ohi on, päättelee yksi ilmeisen helpottunut armeijan käynyt.

Jutun ohessa olevat uutisvideo ja -juttu on kuvattu tämän kuun alussa, kun alokkaat astuivat palvelukseen Helsingin Santahaminassa. 

6:33