Bakteerien vastustuskyky antibiooteille on kiihtynyt antibioottien liiallisen ja epäasianmukaisen käytön vuoksi, ja tämä on ongelma myös Suomessa.
Infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta sanoo, että Suomessa lääkitään antibiooteilla aivan turhaan esimerkiksi virusperäistä flunssaa.
Usein myös vanhuksille annetaan antibiootteja virtsasta löytyneiden bakteerien takia, vaikka oireettomaan tilanteeseen niitä ei Kanteleen mukaan pitäisi antaa.
– Kolmas turhaan antibiootilla lääkitty tauti on reissussa saatu ripuli. 90 prosenttia niistä on lieviä, eikä niitä hoideta antibiootilla, vaan esimerkiksi käsikaupasta saatavilla vatsalääkkeillä.
Bakteeriopin professori Pentti Huovinen varoittaa, että jos antibioottiresistenssi eli vastustuskyky lääkkeelle leviää, esimerkiksi rutiinileikkauksista ja pienemmistä infektioista uhkaa tulla uudelleen hengenvaarallisia.
Huovinen viittaa viime vuonna julkaistuun Britannian hallituksen ja Wellcome Trust -säätiön tekemään arvioon. Sen mukaan vuonna 2050 antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolisi maailmassa vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä, kun nyt määrä on vuosittain noin 700 000.
– Tämä on maailmanlaajuisesti suurempi määrä kuin se, minkä verran ihmisiä kuolee tällä hetkellä syöpään, Huovinen sanoo ennusteesta.
Huovisen mukaan paluu aikaan ennen antibiootteja on toteutunut jo Intiassa sekä monin paikoin Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa.
On kuitenkin sairauksia, joita tulee aina hoitaa antibiooteilla. Esimerkkeinä tästä ovat Kanteleen mukaan muun muassa keuhkokuume, korkeakuumeinen virtsatieinfektio sekä aivokalvontulehdus.
