Ilmaisun- ja kokoontumisvapauden rajoitukset ja mediaan kohdistuvat kostotoimet ovat lisääntyneet Venäjällä selvästi Ukrainassa aloitetun hyökkäyssodan jälkeen.
Mielenosoituksia seuranneiden toimittajien ja tarkkailijoiden työ on estetty laittomasti esimerkiksi mielivaltaisilla pidätyksillä, voimankäytöllä sekä suurilla sakoilla, ihmisoikeusjärjestö Amnesty kertoo tuoreessa raportissaan.
Häirintä on Amnestyn Suomen toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan järjestelmällistä.
– Toimittajilta poistetaan mahdollisuus raportoida siitä, mitä esimerkiksi mielenosoituksissa tapahtuu. Pyrkimyksenä on sekä estää ihmisten osallistumista mielenosoituksiin ja niistä kertominen tiedotusvälineissä, Johansson sanoo.
Pienillä paikkakunnille viranomaisten toimittajiin kohdistama vaino on saattanut olla hyvin henkilökohtaista.
– Poliisi on käynyt heidän kotonaan, ja kieltänyt menemästä raportoimaan tiettyihin paikkoihin.
Sadat journalistit ovat lähteneet Venäjältä vapaaseen mediaan kohdistuneiden hyökkäysten takia. Useat mediat ovat joutuneet keskeyttämään työnsä tai siirtämään toimintansa ulkomaille.
– Suomi on ollut kauttakulkumaa monille oppositiohenkisille venäläisille. He ovat siirtyneet asumaan sellaisiin Euroopan maihin, joissa on jo valmiiksi jonkinlainen venäjänkielinen diaspora, Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko sanoo.
Yksi venäläisten toimittajien keskittymä löytyy Latviasta.
– Riiasta käsin toimivat esimerkiksi Novaja Gazeta -lehti ja tv-kanava Dozhd, Johansson kertoo.
Edessä jopa yli kymmenen vuoden vankeusrangaistus
Viime maaliskuussa Venäjällä kiristettiin ilmaisunvapautta koskevaa lainsäädäntöä. Uuden lainsäädännön nojalla kaikki sotaa vastustava sisältö voi johtaa syytteeseen.
Amnestyn raportin mukaan ainakin yhdeksää toimittajaa tai bloggaajaa epäillään Venäjän asevoimia koskevan väärän tiedon tahallisesta levittämisestä.
– He voivat saada jopa yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksia. Usein oikeusprosesseja pitkitetään niin, että toimittajat ovat hyvin pitkiä aikoja limbossa, eivätkä pysty toimimaan, Johansson kuvailee.
Nazarenkon mukaan toimittajilla ei ole mahdollista tietää, mikä hallinnon silmissä on valeuutinen ja luokiteltu vääräksi tiedoksi.
– Eräs venäläinen journalisti sanoi, että jopa Neuvostoliitossa oli helpompaa, koska silloin tiesi, mitä sai tehdä ja mitä ei, Nazarenko kertoo.
Käännekohtina Ukrainan sota, Putinin valtaannousu ja Navalnyin pidätys
Vapaaseen mediaan kohdistunut vaino on voimistunut Venäjällä Ukrainassa aloitetun hyökkäyssodan jälkeen. Sananvapautta on rajoitettu kuitenkin jo pitkään.
Johansson nostaa esiin vuoden 2012 presidentinvaalien tuloksen ja Putinin voiton kyseenalaistaneiden mielenosoitusten tukahduttamisen. Vainon kasvussa on kuitenkin erotettavissa kaksi suurta piikkiä.
– Ne olivat Aleksei Navalnyin pidätys vuonna 2021 ja sodan alku tämän vuoden keväällä. Niistä ei Venäjällä pystytä kertomaan mitään, ja ihmiset eivät uskalla enää mennä kadulle.
Nazarenko pitää presidentti Vladimir Putinin valtaannousua 20 vuotta sitten myös yhtenä käännekohtana.
– Viime vuosina Venäjä on muuttunut täydelliseksi poliisivaltioksi, Nazarenko sanoo.
Sensuurista ja vainosta huolimatta useat länsimaiset toimittajat jatkavat edelleen työtään Venäjällä. Heidän työnsä on Johanssonin mukaan äärimmäisen tärkeää.
– Sen ansiosta tiedämme, mitä Venäjällä tapahtuu, eikä maa ole täysin sulkeutunut.
Suomalaisten uutisvälineiden venäjänkielinen raportointi puolestaan auttaa sitä seuraavia venäläisiä saamaan tietoa kotimaansa ja Ukrainan tapahtumista.
– Ihmiset saavat sieltä toisenlaista tietoa kuin omista paikallisista tiedotusvälineistään, joita on suitsittu niin paljon, ettei totuutta enää oikeastaan löydy, Johansson sanoo.