Uutuuskirja paljastaa salaisen suunnitelman: Syyllistyikö Kekkonen maanpetokseen – tarjosi Lappia puna-armeijan käyttöön

Rusi sanoo "Yhdessä vai erikseen" -kirjassaan, että Kekkonen olisi itse määrännyt salaisesti Neuvostoliiton sotilasedustajien kanssa käytäväksi keskusteluja, joiden pohjalta puna-armeija voisi käyttää Lappia vapaasti joko hyökkäyksessä tai puolustuksessa Ruotsia eli Natoa vastaan.

Rusi perustaa väitteensä ruotsalaistutkija Jan Leijonhjelmin luotettavalta lähteeltä saamaan tietoon, jonka mukaan turvallisuuspoliisi Säpon arkistossa on asiasta tietoa.

Leijonhjelm on tutkinut Neuvostoliittoa ja sittemmin Venäjää yli 45 vuotta, ensin Ruotsin sotilastiedustelussa ja myöhemmin puolustusvoimien tutkimusinstituutissa. Leijonhjelm suhtautuu myönteisesti Natoon. 

Kekkosen suunnitelma tiedossa jo aiemmin

Rusin väite on uusin Kekkosen sooloiluista Neuvostoliiton kanssa.

Jukka Tarkka kertoi neljä vuotta sitten kirjassaan "Karhun kainalossa", että Kekkonen oli ehdottanut pääsihteeri Leonid Brezhneville jo vuonna 1968 vaihtokauppaa, jossa Lappi vaihdettaisiin Karjalaan.

Viisi vuotta ennen Tarkkaa Joensuun yliopiston dosentti Juha Pohjosen löysi tietoja, joiden mukaan Neuvostoliitto olisi saanut vaihtokaupassa Ylläksen ja lähes koko Kolarin kunnan, Sodankylän Sattasen, Pelkosenniemen Pyhätunturin sekä Sallan Kelloselän pohjoispuolen. Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut tuolloin kiinnostunut.

Syyllistyikö Kekkonen maanpetokseen?

Tarkka silloin ja Rusi nyt pohtivat, oliko Kekkonen syyllistynyt maanpetokselliseen menettelyyn.

Rusin mukaan Suomen sotilasjohto meni tolaltaan Kekkosen tarjouksesta. Neuvotteluja nimittäin käytiin, ja Rusin mukaan Neuvostoliitto sai selville kaiken olennaisen Suomen puolustuskyvystä.

Kekkosen alotteellisuuden torppasi lopulta kenraali Lauri Sutela ollessaan puolustusvoimien komentaja 1970-luvulla.

Kekkonen liioitteli uhkia

Rusilta toisaalta riittää jonkin verran ymmärrystä Kekkosen toiminnalle.

Rusi arvelee, että Kekkonen halusi etukäteen selvittää, mitä Neuvostoliitto olisi tullut vaatimaan, jos YYA-sopimuksen mukaiset konsultaatiot sodanuhkatilanteessa olisivat käynnistyneet.

Rusin mukaan Kekkonen kuitenkin liioitteli mielessään kriisin uhkaa ja oli ehkä kuunnellut liian herkällä korvalla KGB:n eudstajia. Muista lähteistä tiedetään, ettei Kekkonen 70-luvulla ollut enää terävimmillään.

Vaarallinen Venäjä

Ylipäätään Rusi torppaa Suomen Venäjän-politiikan keskeisen teesin naapurimaan vaarattomuudesta Suomelle niin kauan kun luottamus säilyy. Hän vetää sillan nykypäivään ja Venäjän otteisiin Ukrainassa.

Kylmän sodan jälkeinen "kultainen aika" Euroopassa päättyi Rusin mukaan viimeistään vuonna 2014.

Euroopan turvallisuusjärjestys on järkkynyt ja käsillä on Rusin mielestä vaarallisin kriisi toisen maailmansodan jälkeen nyt, kun Venäjä pyrkii takaisin suurvalta-asemaan epävakauttamalla Eurooppaa.

Ruotsi toimii kaksinaamaisesti

Ruotsin suhteen Rusi tuntuu uskovan, että maa toimii kaksinaamaisesti ja muistuttaa maan salaisesta turvasopimuksesta Yhdysvaltain kanssa kylmän sodan aikana.

Ruotsin suuri virhe oli ajaa armeijansa alas ja Suomen suuri virhe on ollut uskoa omiin illuusioihinsa Venäjän suhteen. Presidentti Martti Ahtisaari kysyi eilen oman kirjansa julkaisutilaisuudessa, miksi Suomen pitäisikään odottaa Ruotsin Nato-päätöstä.

Rusin mielestä Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on katoamassa yhä tiiviimmän Nato-yhteistyön mukana. Rusi uskoo, että Ruotsi ilmeisesti hakee 2018 Naton jäsenyyttä, jos oikeisto voittaa vaalit.

Suomen tulisikin hänen mukaansa ulkopolitiikassa vihdoin luopua lähtökohdista, jotka aikanaankin olivat itsepetosta ja nykyään eivät vastaa todellisuutta. 

Otsikkoa korjattu kello 13.00: Rusin kirjassa kerrotaan, että Kekkonen tarjosi Lappia puna-armeijan käyttöön. Tarkka puolestaan kirjoitti aiemmin, että Kekkonen olisi halunnut vaihtaa Lapin Karjalaan. Otsikon virhe oli toimituksen, ei jutun kirjoittajan.