Alpo Rusi on saanut uuteen kirjaansa Ruotsista tietoja, joiden mukaan presidentti Urho Kekkonen oli valmis antamaan Lapin puna-armeijan käyttöön 1970-luvun alussa.
Rusi sanoo "Yhdessä vai erikseen" -kirjassaan, että Kekkonen olisi itse määrännyt salaisesti Neuvostoliiton sotilasedustajien kanssa käytäväksi keskusteluja, joiden pohjalta puna-armeija voisi käyttää Lappia vapaasti joko hyökkäyksessä tai puolustuksessa Ruotsia eli Natoa vastaan.
Rusi perustaa väitteensä ruotsalaistutkija Jan Leijonhjelmin luotettavalta lähteeltä saamaan tietoon, jonka mukaan turvallisuuspoliisi Säpon arkistossa on asiasta tietoa.
Leijonhjelm on tutkinut Neuvostoliittoa ja sittemmin Venäjää yli 45 vuotta, ensin Ruotsin sotilastiedustelussa ja myöhemmin puolustusvoimien tutkimusinstituutissa. Leijonhjelm suhtautuu myönteisesti Natoon.
Kekkosen suunnitelma tiedossa jo aiemmin
Rusin väite on uusin Kekkosen sooloiluista Neuvostoliiton kanssa.
Jukka Tarkka kertoi neljä vuotta sitten kirjassaan "Karhun kainalossa", että Kekkonen oli ehdottanut pääsihteeri Leonid Brezhneville jo vuonna 1968 vaihtokauppaa, jossa Lappi vaihdettaisiin Karjalaan.
Viisi vuotta ennen Tarkkaa Joensuun yliopiston dosentti Juha Pohjosen löysi tietoja, joiden mukaan Neuvostoliitto olisi saanut vaihtokaupassa Ylläksen ja lähes koko Kolarin kunnan, Sodankylän Sattasen, Pelkosenniemen Pyhätunturin sekä Sallan Kelloselän pohjoispuolen. Neuvostoliitto ei kuitenkaan ollut tuolloin kiinnostunut.
Syyllistyikö Kekkonen maanpetokseen?
Tarkka silloin ja Rusi nyt pohtivat, oliko Kekkonen syyllistynyt maanpetokselliseen menettelyyn.
Rusin mukaan Suomen sotilasjohto meni tolaltaan Kekkosen tarjouksesta. Neuvotteluja nimittäin käytiin, ja Rusin mukaan Neuvostoliitto sai selville kaiken olennaisen Suomen puolustuskyvystä.
