Esimerkiksi allergisen nuhan hoitoon käytettäviä allergialääkkeitä liikkuu myös katukaupassa bilehuumeena. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ylilääkäri korostaa, että lääkärin tehtävä on harkita, kenelle kyseisiä lääkkeitä määrätään.
Duact, Aerinaze ja Cirrus-nimiset reseptillä saatavat allergialääkkeet sisältävät pseudoefedriiniä, joka vähentää limakalvojen turvotusta. Pseudoefedriini on adrenaliinin sukuinen, sympaattiseen hermostoon vaikuttava aine. Piristävän vaikutuksensa takia sitä on käytetty myös dopingaineena, ja 1970-luvulla se määriteltiinkin kielletyksi dopingaineeksi.
Lisäksi pseudoefedriiniä väärinkäytetään jonkin verran piristävänä päihteenä ja niin sanottuna "bilehuumeena". Amfetamiinin tavoin pseudoefedriini stimuloi keskushermostoa, ja sitä käytetäänkin raaka-aineena metamfetamiinin valmistuksessa.
Efedriinin haitta- ja sivuvaikutukset ovat hyvin samankaltaiset kuin amfetamiinilla.
Pseudoefedriini nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saattaa isoina annoksina aiheuttaa muun muassa levottomuutta, hermostuneisuutta ja adrenaliinitasojen nousua. Esimerkiksi Duactin pakkausselosteessa lääkkeen haittavaikutuksiksi mainitaan muun muassa unihäiriöt, hallusinaatiot sekä ihottuma ja muut yliherkkyysreaktiot.
Vaikuttaa piristävästi keskushermostoon
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ylilääkäri Veijo Saanon mukaan allergialääkkeen haittavaikutukset ja väärinkäyttömahdollisuudet ovat olleet tiedossa jo pitkään.
– Kaikki lääkkeet voivat olla vaarallisia. Siksi käytön asianmukaisuus ratkaisee sen, onko lääke vaarallinen vai ei. Liikakäyttö tai lääkkeen käyttäminen liian pitkään yhtäjaksoisesti voi siis olla vaarallista, Saano myöntää.
Duactin, Aerinazen ja Cirruksen sisältämä pseudoefedriini toimii kuin efedriini, jota käytetään raaka-aineena amfetamiinissa. Pseudoefedriini on vaikutuksiltaan efedriiniä miedompi lääkeaine, mutta mietoudestaan huolimatta lääkkeellä on kuitenkin liuta haittavaikutuksia.
– Pseudoefedriini vaikuttaa stimuloivasti ja piristävästi keskushermostoon. Allergialääkkeen yliannostuksesta voi seurata vapinaa, levottomuutta, sydämentykytystä ja piristynyt olo, joka voi vaikeuttaa unensaantia. Lääkkeeseen saattaa jäädä myös koukkuun, mutta ainoastaan jos lääkettä käyttää liian suuria määriä yhtäjaksoisesti liian kauan, Saano korostaa.
Lääkkeitä liikkuu katukaupassa
Saano kertoo että lääkkeen väärinkäyttö huumaustarkoituksessa on mahdollista, mutta tieteellisesti varmaa tietoa tuotteen huumaavista vaikutuksista ei ole, sillä lääkettä ja sen vaikutuksia on tutkittu ainostaan normaalissa lääkinnällisessä käytössä. Näin ollen informaatio aineen huumaavista vaikutuksista on saatu lähinnä yliannostustapauksista.
Saano on kuullut väitteitä, että pseudoefedriiniä sisältäviä allergialääkkeitä myydään katukaupassa huumausaineena.
– Tietyt ihmiset ovat kekseliäitä kokeilemaan kaikkea mahdollista huumausainetarkoituksiin. Näiden lääkkeiden sisältämien aineiden vaikutukset tunnetaan, ja siksi lääkkeen väärinkäyttö ei olisi yllättävää. Mutta tässä vaiheessa tulee vastaan yksilön oma vastuu lääkkeiden väärinkäytöstä. Jokainen kantaa itse vastuun, jos käyttää lääkettä tahallaan väärin, Saano kertoo.
Onko lääke turvallinen?
Saano korostaa, että mikäli pelkää kyseisten lääkkeiden haittavaikutuksia, voi suosiolla käyttää allergialääkkeenä miedompia, pelkkiä antihistamiineja sisältäviä valmisteita. Saanon mukaan kaikkien lääkkeiden, myös Aerinazen, Cirruksen ja Duactin käytössä oleellista on lääkkeen käyttäminen oikein ja ohjeiden mukaan. Saano muistuttaa että lääke on turvallinen, kunhan noudattaa pakkausselosteen ohjeita lääkkeen oikeasta käytöstä. Saano muistuttaa myös, että lääkettä käyttäessä tulisi ottaa huomioon yksilöiden herkkyyserot, sekä omat sairaudet. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa verenpainetaudeista, sydänsairauksista sekä sepelvaltimoiden ahtaumasta kärsivät ihmiset.
– Liian usein ihmiset unohtavat lukea lääkkeiden pakkausselosteet. Tämä johtaa helposti lääkkeiden virheelliseen käyttöön ja tätä kautta myös lääkkeiden haittavaikutusten lisääntymiseen. Viranomaisen hyväksymiä ohjeita tulisi siis aina noudattaa turvallisen lääkkeidenkäytön takaamiseksi.
Saano korostaakin, että kyseessä on reseptilääke, ja on lääkärin tehtävä harkita kenelle kyseisiä lääkkeitä hoidoksi määrätään.
– Tämä on markkinataloutta, ja lääkettä myydään niin kauan kuin sille on ostajia. Ja niin kauan kuin lääkkeen voidaan todistaa olevan riittävän tehokas ja turvallinen, ei lääkevalvontaviranomainen voi sen myyntiä kieltää, Saano kommentoi.
Lähteet: lääkeinfo.fi, fimea.fi, krits.fi
Riika Nykänen/MTV3