Verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaisia maksuvälineitä, joten kukaan pankistasi ei soittele niiden perään. Älä sorru huijausyrityksiin!
Tekniikkafirma soittaa ja haluaa puhelimessa henkilötunnuksesi. Pankki ottaa sähköpostitse yhteyttä kertoakseen salasanaongelmista sivullaan: klikkaa vain linkkiä ja saat kaiken tarpeellisen tiedon. Onpa hyvää asiakaspalvelua!
Harva haksahtaa suurta rahaperintöä lupaaviin, huonolla suomella kirjoitettuihin huijaussähköposteihin, mutta tiesitkö, ettei pankki tiedä esimerkiksi luottokorttisi numeroa ja PIN-koodia – eikä saakaan tietää?
Vältä identiteetti- ja muut varkaudet kunnollisella tietokoneen virusturvalla ja maalaisjärjellä.
Soittiko asiakaspalvelija?
Jos tietojasi kysytään puhelimessa, varmistu siitä, että tiedät, kuka sinulle soittaa. Käytä järkeäsi: kyselisikö pankki, valtion virasto tai lääkäri sinulta tietoja, joita soittaja vaatii kertomaan?
Älä anna henkilötietojasi tai mitään tunnuksiasi kenellekään puhelimessa, jos et itse ole soittanut mihinkään saadaksesi palvelua. Mikäli soittajalla tuntuu olevan tärkeää asiaa, kiitä, lopeta puhelu, soita pankkisi asiakaspalveluun ja varmistu siitä, että kyse on heidän virkailijansa soitosta.
Jos sinulle myydään puhelimessa jotakin, mikä vaatii yhteystietojasi, voitko saada lomakkeet täytettäväksi kotiisi? Mikään ei ole ilmaista: jos myyjä lupaa uutuuspuhelimen eurolla vain tänään ja uskomatonta kyllä vain sinulle, tarjouksessa on luultavasti jotakin mätää.
Sinulle voidaan tarjota puhelimessa myös mahdollisuutta sijoittaa ja rikastua vauhdikkaasti. Päätös on luonnollisesti tehtävä heti tai tarjous raukeaa, ja maksu tulee suorittaa etukäteen.
Jos sinulle luvataan huipputuottoa lyhyessä ajassa eikä riskejä tunnu olevan, hommassa ei ole totuuspohjaakaan.
Pankki ei pyydä tietojasi sähköpostilla
Verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaisia maksuvälineitä, joten kukaan pankistasi ei soittele niiden perään. Pankkisi ei myöskään kysele verkkopankkitunnuksiasi tai muita tietojasi sähköpostitse.
Huijarilta voi tulla esimerkiksi viesti, jossa kerrotaan, että pankissa tekemääsi maksua ei ole voitu hoitaa, tai että tiliisi tulee äkkiä tehdä jokin muutos – tietenkin netissä. Viestistä voi löytyä myös linkki, jota painamalla pääset pankin sivulta näyttävälle sivulle. Todellisuudessa tämä sivu vain nappaa antamasi tiedot ja välittää ne eteenpäin.
Kun siirryt verkkopankkiisi, kirjoita osoite osoiteriville itse. Varmista, että osoitteen edessä lukee https://. Tämä on merkki suojatusta yhteydestä.
Oho, saitko sähköpostitse tiedon perinnöstä Amerikassa tai Afrikassa? Käytä järkeäsi: jos kyse on suuren rahasumman hallinnoinnista, miksi asia hoidettaisiin sähköpostitse? Vakavasti otettavat, aidot yritykset eivät käytä ilmaispostiosoitteita, eikä samaa viestiä ole lähetetty 40 muulle vastaanottaja-kentässä näkyvälle henkilölle.
Älä vastaa huijaussähköposteihin, availe tuntemattomien lähettäjien liitetiedostoja tai klikkaile viestien linkkejä. Käytä jälleen kerran älliäsi: kukaan ei laihdu viikossa kahtakymmentä kiloa tai tienaa puolta miljoonaa vain sähköpostiin vastaamalla. Jos viestissä olisi totuuden siemen, olisimme kaikki hyvin rikkaita ja liiankin hoikassa kunnossa.
Muita turvallisuusmokia
– Pidät varmuuden vuoksi lompakossasi kaikkea – myös salasanojasi ja PIN-koodejasi. Koodien ainoa turvallinen säilytyspaikka on korviesi välissä.
– Et ole koskaan vaihtanut salasanaasi. Vaihda se kerran vuodessa! Kun olet vaihtanut salasanan, kirjoita se hetkeksi ylös johonkin. Älä kirjoita salasanan viereen selitettä, kuten "Facebook"; ei tarvitse olla nero keksiäkseen, mihin sana viittaa. Kun muistat salasanan ulkoa, tuhoa paperi.
– Käytät ajan säästämiseksi aina samaa, sala1sana-salasanaa kaikkiin palveluihin. Kaikkiin palveluihin tulee käyttää erilaista, vähintään kahdeksan merkkiä pitkää salasanaa, jossa on myös numeroita ja mahdollisesti erikoismerkkejä, kuten - ja !
– Jaat kaikki tietosi kaikkiin käyttämiisi nettipalveluihin. Tässä kotiosoitteeni, olkaa hyvä!
– Et koskaan tarkista luottokorttilaskuasi, vaan se veloitetaan tililtäsi automaattisesti. Jos joku varastelee sinulta, kai haluaisit saada tietää siitä heti? Tarkista tilisi saldo ja luottokorttilasku kuukausittain.
– Pistät laskusi, lomakkeesi ja asiapaperisi paperinkeräykseen sellaisinaan. Kun olet vienyt tietosi roskiin, kuka tahansa voi hetken kaiveltuaan napata ne itselleen. Kuvittele, millaisia "kivoja" tilauksia tiedoillasi voisi tehdä? Pääseekö nettipalveluihin sisään asiakasnumerollasi, joka löytyy laskusta?
– Tapasitko keskustelupalstalla ihanan miehen, joka haluaa tulla luoksesi – hän vain tarvitsee sitä ennen muutaman tuhat euroa? Ole epäileväinen. Antaisitko kadulla käteistä rahaa ihmiselle, jonka vasta tapasit? Viisumi Suomeen maksaa 35–60 euroa, joten jos uusi "rakastajasi" tarvitsee tonnin päästäkseen luoksesi, hälytyskellojen tulisi soida.
Lue myös:
MTV3 Uutiset: Nettikauppa Zalando puolustelee luottotietokohua
AVA/Maria Aarnio
Lähteet: Gizmodo, Kuluttajavirasto, FKL, Poliisi, Finanssivalvonta
Kuvat: Colourbox