Aku Partasella yllättävä ongelma kävelykisan kärkitaistelussa – Vallu Kononen karjaisi: ”Et perkele!”

Partanen oli 40 kilometriin asti mitalitaistossa. Kultaa vienyt Puolan Dawid Tomala oli karannut muilta, mutta hopea ja pronssitaistossa oli puolen tusinaa miestä. Viimeisen kympin aikana Partanen joutui taipumaan, muttei ollut lainkaan pettynyt.

– 35 kilometriin asti tulin hyvävoimaisena ja siinä kohtaa kun on hyvävoimainen, tietää, että loppukin tulee. Ihan vähän jäin täydellisestä suorituksesta, kärkisijat eivät olleet kovin kaukana. Sain kyllä kaiken irti, mitä tänään oli otettavissa. Jos pikkuisen kovempaa olisi pystynyt puristamaan, mutta en vain pystynyt. Oli nöyrryttävä, että muut olivat vain kovempia lopussa, Partanen kertasi kisan jälkeen etäyhteydellä.

LUE MYÖS: Aku Partaselta hurja taistelu olympialaisissa – pitkään mitalista taistellut suomalainen 9:s kävelyn kuninkuusmatkan jäähyväisissä

Voittajaan eroa tuli kaksi ja puoli minuuttia, pronssiin 1.40. Partanen ei ole aiemmin ollut mukana arvokisojen kärkikahinoissa, mikä aiheutti yllättävän haasteen.

– Oli kiva mennä pääryhmän mukana vähän passaillen. Menohaluja oli jossain kohtaa liikaakin, mutta Vallu (valmentaja Valentin Kononen) huusi, että et perkele mene kärkeen, mene siihen taakse vaan, Partanen naureskeli.

– Minulla ei ole kokemusta pääryhmässä kulkemisesta, oli vähän vaikeuksia sovittaa askelta siinä. Minulla oli vähän pidempi askel kuin muilla, niin hain omaa paikkaa ja olin hieman jäljessä, kun otettiin asemia juottopaikoille. Jouduin jarruttelemaan ja kiihdyttelemään juottopaikoilla, mutta kun linjat löytyivät, pääsin kävelemään rennosti, hän jatkoi.

Noin 800 kilometriä Tokiosta pohjoisemmassa Sapporossa kisattu kävely ei ollut aivan niin tukala kuin pelättiin. Toki lämpötila oli jo kello 05.30 startissa yli 25:n ja nousi kisan aikana pitkästi yli 30 asteen.

– Viimeiset kaksi tuntia tuntui, että lämpötila nousi. Reitti oli onneksi aika hyvin varjossa, mutta niissä kohdin, missä aurinko helotti niskaan, tuntui että pää räjähtää kun helotus tuli niin raakasti iholle, Partanen sanoi.

Suorituksen arvoa lisäsi se, että aiemmissa arvokisoissa on aina ollut jotain huolia. Partanen listasi itse vuosi vuodelta: Riossa 2016 revähti jalka, Lontoossa 2017 hänet hylättiin, Berliinissä 2018 nesteet eivät imeytyneet ja hän keskeytti, 2019 hän oli sairaana.

– Vuonna 2020 oli sairasteluja ja psyykkisiä juttuja. Nyt tätä osaa arvostaa kaikkien näiden vaikeuksien jälkeen. Pieni joukko on uskonut minuun ja valanut itseluottamusta vaikeinakin hetkinä. Olen kiitollinen meidän lajiryhmällemme, perheelle, läheisille, valmentajille ja kaikille, jotka ovat jaksaneet tsempata.

– Ei ole ollut helppoja vuosia, Partanen sanoi ja murtui yhtäkkiä kyyneliin.

Hän siirtyi hetkeksi kokoamaan itseään, muttei palannut enää haastatteluun, sillä toimitsijat hakivat kävelijän dopingtestiin.

Jarkko Kinnunen oli kisassa 26:s ja Aleksi Ojala 38:s.