Lastensuojelussa on käytössä MDFT-terapia, jolla on onnistuttu estämään jopa huostaanottoja. Asiantuntijan mukaan sitä pitäisi saada koko maassa.
Kaikki alkoi reilu vuosi sitten, kun pääkaupunkiseudulla asuvan äidin 16-vuotias poika joutui yllättäen aseellisen ryöstön uhriksi.
Äiti kertoo, että pian ryöstön jälkeen poika alkoi oireilemaan.
Hän sai pelkotiloja eikä nukkunut enää kunnolla. Lääkärissä pojalla diagnosoitiin PTSD eli posttraumaattinen stressihäiriö.
Äiti esiintyy tässä jutussa nimettömänä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Hetken kaikki näytti hyvältä. Poika oli päässyt kuntoutukseen, mutta sen aikana poika ajautui äidin mukaan vääränlaiseen porukkaan ja sairastui päihdeongelmaan.
– Poika koki saavansa niistä [päihteistä] apua ahdistukseen ja pelkotiloihin. Se on ollut ensimmäinen hetki, kun hän on päässyt kaikesta pelosta irti, äiti kertoo.
Löytyi kävelemästä junaraiteilla
Äiti kertoo, ettei aluksi itse edes ymmärtänyt pojan sairastuneen päihdeongelmaan. Ensimmäisen kerran hän todella ymmärsi asian, kun poika sairastui päihdepsykoosiin.
– Hänet oli löydetty junaraiteilta kävelemässä, valmiina päättämään elämänsä, äiti kertoo.
Poika joutui suljetulle osastolle psykiatriseen sairaalaan ja lastensuojelu sijoitti hänet kiireellisesti.
Äiti kertoo, että sijoituspaikassa pojan tilanne kriisiytyi entisestään, sillä päihteiden käyttö jatkui muiden nuorten kanssa. Lopulta pojan sijoitus päättyi kuukauden kuluttua.
MDFT-terapiasta apua
Kiireellisen sijoituksen päätteeksi äiti sai kuulla, että poika oltaisiin huostaanottamassa lastensuojelulaitokseen toiselle puolelle Suomea.
Tieto oli äidille järkytys.
Äiti kertoo etsineensä tietoa erilaisia tukitoimista, ja tätä kautta löytäneensä tietoa MDFT-terapiasta, jota hän itse ehdotti sosiaalityöntekijälle.
Hieman yllättäen sosiaalityöntekijä myöntyi äidin pyyntöön MDFT-terapiasta.
MDFT-terapiassa (engl. Multidimensional Family Therapy) on mukana koko perhe, ja se on tarkoitettu 11–17-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen kriisiytyneissä tilanteissa.
Terapian aikana MDFT-terapeutti työskentelee perheen kanssa noin kuusi kuukautta tavaten perheenjäseniä joko yhdessä tai erikseen.
Äiti kuvailee terapiaa vaikuttavaksi. Terapian avulla poika on päässyt pysyvästi asumaan kotiin ja lastensuojelun asiakkuutta ollaan päättämässä.
Äiti kertoo, että terapiassa poika on tullut omalla tavallaan kohdatuksi ja löytänyt todellisen motivaation elää päihteettömästi.
– Nyt on jo useammat puhtaat huumeseulat takana, äiti kertoo.
Äiti kuvailee perheen tilannetta rauhallisemmaksi kuin reilu vuosi sitten, kun kaikki alkoi.
– Ilman MDFT-terapiaa ei varmasti oltaisi tässä pisteessä, äiti kertoo.
10:47
Käytössä vain osassa maata
MDFT-terapia on tällä hetkellä käytössä Helsingissä ja neljällä muulla hyvinvointialueella.
MDFT-terapeuttina työskentelevä Jenna Sundholm Vantaa–Keravan hyvinvointialueelta kertoo, että MDFT-terapia on ollut Suomessa vasta alle 20 vuotta.
Alun perin terapia on suunnattu tukimuodoksi käytös- ja päihdehäiriöisille nuorille, ja sen avulla on estetty kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja.
Tällä hetkellä terapia otetaan avuksi, kun mitkään muut keinot eivät ole olleet tarpeeksi riittäviä. MDFT-terapiaa saavalla nuorella voi olla käytös- tai päihdehäiriöitä sekä ongelmia monella eri elämän osa-alueella.
Sundholmin mukaan MDFT:n vaikuttavuus piilee juuri siinä, että terapia tehdään yhdessä koko perheen kanssa ja perheen kanssa työskentelee vain yksi MDFT-terapeutti intensiivisesti alusta loppuun.
Sundholmin mukaan MDFT-terapiaa tulisi saada kaikkialla Suomessa.
– Jokaisen perheen tulisi saada tällaista tukimuotoa jokaisella hyvinvointialueella, Sundholm sanoo.