USA 1998. Ohjaus: Chris Columbus. Käsikirjoitus: Gigi Levangie, Jesie Nelson, Steven Rogers, Karen Leigh Hopkins, Ron Bass. Kuvaus: Donald M. McAlpine, ASC. Leikkaus: Neil Travis, A.C.E. Lavastus: Stuart Wurzel. Musiikki: John Williams. Tuotanto: Wendy Finerman. Pääosissa: Julia Roberts, Susan Sarandon, Ed Harris, Jena Malone, Liam Aiken. Kesto: 124 min.
Chris Kolumbus aloitti uransa komediantekijänä, mutta on draamoittunut pitkin matkaa. Robin Williamsin tähdittämä Mrs Doubtfire pui komiikkansa lisäksi perheen sisäisiä ristiriitoja. Mies jatkaa viitoittamallaan tiellä, sillä Aina vierelläsi ei enää kevennä taakkaansa komedialla ja aluksi varsin jäntevä draama tahmaa lopuksi kokonaisuutensa nyyhkyisellä siirappisulkeumalla.
Elokuvan päähenkilöinä ovat naiset. Susan Sarandon esittää eronnutta Jackieta, joka on lapsilleen unelmaäiti. Hänen hoivansa ja tietämyksensä ovat kuin äitiyden ensyklopediasta. Isabel (Roberts) taas on menestyvä valokuvaaja, joka on saanut äitipuolen tehtävät hoitaaksensa miesystävänsä Luken (Harris), lasten isän myötä. Naiset ottavat yhteen äitiyden kivikkoisella tiellä ja pelinappuloina ovat teini-ikäinen tytär Anna (Malone) ja alle kymmenvuotias poika Ben (Aiken). Elokuva saa uuden käänteen, kun Jackie saa kuulla sairastavansa vaikeaa syöpää. Palkeet jaetaan ja yhteinen hiili alkaa väikkyä horisontissa.
Kolumbus ohjaa naisten välille mukavan kirpeitä ristiriitoja, joiden punoutumista ja purkautumista on mukava seurata. Lapsia on hyödynnetty myös tarinassa mainiosti miehenpuoli Luken taas jäädessä melkoisesti paitsion puolelle. Sairauden paljastuminen ja siitä seuraava katsojienkin taakaksi tuleva emotionaalinen koettelemus kääntää kuitenkin draaman siirappisen nyyhkyviihteen liukumäkeen, jota sitten loppumetrit lasketellaan. Amerikkalaiselle yleisölle täytyy antaa toiveidensa mukaisesti valoisaa ja lämmintä, elokuvahenkilöiden aineellisesta yltäkylläisyydestä nyt puhumattakaan. Syöpä ja sydänsurut kun eivät tunnu niin ankeilta monikerroksisissa luksustaloissa.
Näyttelijät viihtyvät elokuvassa mainiosti. Julia Roberts on saanut skaalaansa lisää laajuutta viimeajoista ja yltää lähes Pretty Womanin tuoreuteen. Susan Sarandon puolestaan on tiukan vakuuttava, mistä kielii Golden Globe- ja luultavasti myös Oscar-ehdokkuus. Harris puristaa pienen roolinsa rutiinilla, mutta lapset ansaitsevat kehumista. Jena Malone (Contact) on hyvä venkoilevana teininä ja Liam Aiken on upea löytö Hollywoodin kovatasoiseen lapsinäytteljöiden kaartiin.
Näyttelijät eivät kuitenkaan pelkästää tee elokuvaa. Aina vierelläsi suistuu hyvän alun jälkeen Filmikaupungissa lymyävään siirapilla täytettyyn sudenkuoppaan. Langat päätetään siististi, mitään säiettä ei jätetä ilmaan lepattamaan.
Teksti: Jari Rantala