Ruotsin hallitusblokkien ero on vajaat 50 000 ääntä, ratkaisu siirtyy keskiviikkoon

Mitä Ruotsin vaalitulos merkitsee? 9:09
MTV Uutisten Skandinavian-avustaja Kari Lumikero kertoo, mitä Ruotsin vaalitulos merkitsee maan politiikassa.

Ylihuomenna lasketaan vielä ainakin 200 000 ääntä. Äänestysvilkkaus jäi Ruotsissa yllättäen neljän vuoden takaista alhaisemmaksi.

Ruotsin tulevan hallituksen mahdollista pohjaa saadaan jännittää ainakin ylihuomiseen saakka. Eilisten vaalien alustavan ääntenlaskennan mukaan neljän puolueen porvariblokki olisi saamassa yhden paikan enemmistön valtiopäiville luvuin 175–174.

Voimasuhteiden varmistuminen siirtyy kuitenkin keskiviikkoon, koska blokkien välinen ero on vain vajaat 50 000 äänestä. Ylihuomenna lasketaan ulkoruotsalaisten postiäänet sekä ne ennakkoäänet, jotka eivät ehtineet eilen aloitettuun laskentaan. Näitä ääniä on noin 200 000–250 000.

Uutistoimisto TT:n haastatteleman valtiotieteilijä Henrik Ekengren Oscarssonin mukaan ulkoruotsalaisten äänet ovat olleet perinteisesti kallellaan oikealle. Siksi hän ei odota punavihreän blokin enää menevän nykyisen porvariopposition ohi, vaikka yksittäisiä edustajanpaikkoja saattaa vielä siirtyä puolueelta toiselle.

Lopullinen vahvistettu vaalitulos valmistunee ensi viikonloppuun mennessä.

Punavihreään blokkiin luetaan Ruotsissa sosiaalidemokraattien lisäksi ympäristöpuolue, vasemmistopuolue ja keskustapuolue. Porvariblokki koostuu maltillisesta kokoomuksesta, ruotsidemokraateista, kristillisdemokraateista ja liberaaleista.

Ruotsidemokraatit suurin vaalivoittaja

Vaikka lopullinen vaalitulos ei ole vielä varma, voi hallituksen muodostamisesta ennustaa varmuudella vaikeaa. Jos porvariblokin etumatka säilyy, hallitusta ryhtyisi muodostamaan maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Hänen asemaansa vaikeuttaa se, että kokoomuksen vuodesta 1979 jatkunut asema Ruotsin toiseksi suurimpana puolueena päättyi ruotsidemokraattien mentyä edelle.

Puolueiden välinen ero tosin kaventui ääntenlaskun edetessä reiluun prosenttiyksikköön, kun se vielä ovensuukyselyiden julkistamisen yhteydessä sunnuntai-iltana oli huomattavasti suurempi. Kokoomuksen noin 19 prosentin äänisaalis oli myös parempi kuin mitä mielipidekyselyt enteilivät.

Joka tapauksessa Kristersson ei voi mahdollisena hallituksen muodostajana sivuuttaa ruotsidemokraatteja, joka oli vaalien suurin voittaja. Tämä aiheuttaa pulmia, sillä Kristersson tarvitsisi tukea myös pieneltä liberaalipuolueelta, joka selvitti kuin selvittikin tiensä valtiopäiville eikä halua tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

– Jos valta vaihtuu, meillä on keskeinen asema uuteen hallitukseen pääsyssä. Tavoitteenamme on olla hallituksessa, sanoi ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson vaaliyönä.

"Sosiaalidemokratian asema on vahva"

Toinen vaaleissa selvästi äänimääränsä lisännyt puolue on sosiaalidemokraatit, joka on yhä ylivoimaisesti suurin puolue yli 30 prosentin osuudella äänistä. Tämä antaisi nykyiselle pääministerille Magdalena Anderssonille vahvan selkänojan ryhtyä muodostamaan myös uutta hallitusta, jos voimasuhteet lopulta kääntyisivät punavihreän blokin eduksi.

– Kannatuksemme on kasvanut, ja on selvää, että ruotsalaisen sosiaalidemokratian asema on vahva, Andersson kertoi puolueensa vaalivalvojaisissa.

Punavihreällä puolella murheenkryyni on vasemmistopuolue, jota sosiaalidemokraatit sen paremmin kuin keskustapuoluekaan eivät halua uuteen hallitukseen. Punavihreä hallitus tarvitsisi kuitenkin vasemmistopuolueen tukea, jonka kärsimä vaalitappio voi tosin hillitä puolueen ärhäkkyyttä esittää vaatimuksia.

Keskustapuolue haluaisi murtaa blokkirajan ja nähdä demarijohtoisen hallituksen tukeutuvan tukeen porvaripuolelta. Puolueen puheenjohtaja Annie Lööf sanoi TT:lle vaaliyönä, että sosiaalidemokraateilla ja kokoomuksella on nyt suuri vastuu laajan ja vakaa enemmistön muodostamisessa.

Uusi käytäntö viivästytti äänestystä

Ruotsin vaaleissa nähtiin sunnuntaina poikkeuksellisen pitkiä jonoja vaalihuoneistojen edustalla. Äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan näyttänyt jatkavan nousutrendiä vaan oli jäämässä noin 83 prosenttiin. Se on selvästi vähemmän kuin edellisten vaalien yli 87 prosenttia.

Jonot johtuivatkin ilmeisesti enemmän uudelleenjärjestelyistä vaalihuoneistojen toiminnassa. Uuden käytännön mukaan äänestäjät kävivät noutamassa eri vaalilipukkeensa sermin takaa vaalisalaisuuden säilyttämiseksi. Vaaliviranomainen kertoi varoittaneensa jo ennen vaaleja, että uusi järjestely tulee hidastuttamaan äänestyksen sujumista.

Monissa paikoissa äänestäminen jatkuikin vielä vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen, koska kaikki kello 20 paikallista aikaa jonossa olleet päästettiin vielä käyttämään äänioikeuttaan.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 12.9. kello 10.40.

Lue myös:

    Uusimmat