Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan polttoaineiden päästökauppa olisi tehokkain ja halvin tapa vähentää tieliikenteen päästöjä. Käytännössä päästökauppa toimisi niin, että huoltamoketjut ostaisivat valtiolta lupia hiilidioksidipäästöjä tuottavien polttoaineiden myymiseen.
Pikkuhiljaa lupien määrää vähennettäisiin niin, että liikenteen päästöt saataisiin puolitettua vuoteen 2030 mennessä kuten hallitusohjelmassa linjataan. Järjestelmän myötä bensan ja dieselin hinta kallistuisi ja autoilu vähenisi.
Suomi on sitoutunut puolittamaan tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selkeä, mutta käytännön keinoja sen saavuttamiseksi on esitelty niukasti. Lähinnä on kiistelty siitä, kuinka nopeasti sähköautot yleistyvät.
Nyt Aalto-yliopiston taloustutkijat esittävät keinoksi polttoaineiden päästökauppaa.
– Luodaan kansallinen päästölupajärjestelmä, joka koskee liikennesektoria. Jakelijoiden, jotka myyvät polttoainetta, pitäisi jokaista litraa kohden omistaa päästölupa. Montako päästölupaa kukin litra vaatisi, perustuu polttoaineen hiilidioksidisisältöön, selittää Aalto-yliopiston professori Matti Liski.
– Valtio laittaisi kiertoon vuosittain näitä lupia markkinapaikan kautta ja sieltä jakelijat saisivat niitä ostaa ja niillä olisi myös jälkimarkkinat ja hinta määräytyisi markkinoilla, Liski jatkaa.
Lisäkustannuksia syrjäseutujen asukkaille
Tämän järjestelmän hyvä puoli olisi se, että päästövähennystavoitteiseen päästäisiin varmuudella vähentämällä vuosi vuodelta myyntilupien määrää. Siitä seuraisi bensan ja dieselin kallistuminen ja sitä kautta autoilun väheneminen.
Kärsijöiksi joutuisivat erityisesti syrjäseutujen asukkaat, jotka eivät pääse liikkumaan ilman autoa. Myös teollisuuden kuljetukset kallistuisivat. Tutkijoiden mukaan pahimmat kärsijät voisivat saada valtiolta tukea.
– Jos polttoaineen hinta nousee 20, 30 tai 40 senttiä, siitä syntyy valtiolle miljarditulot. Näitä tuloja voidaan käyttää tulovaikutusten tasaamiseen, huomauttaa Liski.
"Periaatteessa toteuttamiskelpoinen esitys"
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan mielestä ehdotus on toteuttamiskelpoinen.
– Käytännön toteuttamista varten kannattaa vielä tutkia koko joukko asioita, mutta periaatteessa kyllä on. Haastekohdat varmaan liittyvät siihen, kuinka korkeaksi se polttoaineen hinta siellä pumpulla nousee, toteaa Suomen ympäristöpaneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.
Ollikainen kuitenkin muistuttaa, että liikenteen päästöjen puolittamiseen tarvitaan muitakin keinoja.
– Yksin tämä ei riitä. Tarvitaan toimenpidevalikoima liikenteen päästöjen puolittamiseen. Suomen täytyy toimia EU:ssa, että ajoneuvojen energiatehokkuus paranee. Meidän täytyy edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen tehostamista.
– Mielestäni tarvitaan myös tukea sähköisen liikenteen latausverkoston kehittämiseen sekä työsuhdeautoilun tukemista niin, että saadaan käytettyjä sähköautoja kansalaisten hankittaviksi, listaa Ollikainen.
"Mielenkiintoinen keskustelun avaus"
Polttoaineen jakelija suhtautuu ehdotukseen varovaisen myönteisesti.
– Tämä on mielenkiintoinen keskustelun avaus lisätoimesta, jota voitaisiin tarvita, kun liikenteen päästöjä pitää vähentää. Sen lisäksi, mitä on jo sovittu kuten biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Jos tässä on tarkoitus pakottaa jakelijat vähähiilistämään polttoainetarjontaansa, niin se ei ole meille vieras ajatus, arvioi Neste Oyj:n yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka J. Räsänen.
Poliitikot tyrmäävät esityksen
Raportin tilannut liikenneministeriö toivoo laajaa keskustelua aiheesta ja se alkoikin heti. Poliitikoilta tuli täystyrmäys tutkijoiden ehdotukselle.
– Tällaista ei ole hallitusohjelmassa ja tietenkin näitä erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia vuosittain tilataan ja tähänkin perehdytään, mutta minkäännäköisiä politiikkatoimenpiteitä näiden osalta ei meillä ole käynnissä. Sen sijaan liikenteen päästöjen osalta meillä on kunnianhimoisia tavoitteita, linjaa liikenneministeri Sanna Marin (SDP).
– Sellainen, että polttoaineen hintaa nostetaan niin korkeaksi, että se periaatteessa jää ostamatta sen hinnan vuoksi niin se ei ole oikeudenmukaista, ei sosiaalisesti eikä alueellisesti, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.)