Miten viimeisimpien tutkimusten mukaan kannattaa toimia lasten kielellistä kehitystä parantaakseen?
Lapsuudessa jokainen ikä merkitsee erilaista etappia, mitä kielenkehitykseen tulee: itkeminen tietyistä syistä kolmen kuukauden ikäisenä, ja musiikin kuunteluun keskittyminen kuuden kuukauden ikäisenä. Mutta vaikka lapset oppivat puhumaan omaa tahtiaan, tutkijat löytävät jatkuvasti uusia asioita siitä, miten se tapahtuu.
Viimeisimmät tutkimukset antavat osviittaa siitä, miten lasten kielenkehitystä voi avittaa.
Asiayhteys on tärkeää, kun opetellaan uusia sanoja. Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin ääni- ja videonauhoituksia lapsen päivittäisestä elämästä kotonaan 9–24 kuukauden iässä. Tarkoitus oli ymmärtää paremmin, mitkä tekijät vaikuttavat sanoihin, joita lapsi oppii. Huomattiin, että omaleimaisuus ja asiayhteys olivat enteilevempiä tekijöitä kuin esimerkiksi sanojen toisto. Tutkijat huomasivat, että lapsen aikaisimmat sanat olivat sellaisia, joita heidän huoltajansa oli käyttänyt selkeissä paikoissa, tiettyinä aikoina päivästä ja keskustelun puheenaiheina, kuten sana 'aamiainen'. Tutkijoiden mukaan niitä sanoja, jotka kuultiin selvissä, selkeästi erottuvissa asiayhteyksissä, tuotettiin siis aiemmin.
Lapselle lukeminen aktivoi tärkeitä kieliosia aivoissa. Pienessä, huhtikuussa 2015 tehdyssä tutkimuksessa, tutkijat pyysivät vanhempia täyttämään kyselyn, jossa tiedusteltiin lapsenkasvatustavoista, kuten siitä, luettiinko lapselle kotona. Tutkijat suorittivat sitten aivokuvauksia lapsille heidän kuunnellessaan tarinoita. He huomasivat, että kotona tarinoita kuulleiden lasten aivoissa näkyi aktiivisuutta niissä osissa, jotka on liitetty visuaalisuuteen ja kielen merkityksen ymmärtämiseen.
Ääniharjoittelu voi jonain päivänä auttaa vauvoja puhumaan opettelussa. Vuoden 2014 tutkimuksessa huomattiin, että äänisarjojen soittaminen 4-kuukautisille vauvoille saattoi auttaa nopeuttamaan tapaa, jolla vauvat prosessoivat kieltä sekä parantamaan kielellisiä taitoja vauvojen kasvaessa. Se, miten vauvat reagoivat tiettyihin ääniin, voi myös ennustaa, millä vauvoilla on tulevaisuudessa ongelmia kielenkehityksen kanssa. Tutkimuksessa huomattiin, että ne vauvat, jotka opetettiin kiinnittämään huomiota muutoksiin äänissä, ymmärsivät paremmin kielellisiä ääniä opetellessaan itse tuottamaan ääniä.
Keskosten kanssa juttelu voi auttaa heitä ilmaisun kehityksessä. Helmikuussa 2014 tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että vastasyntyneet keskoset teho-osastolla olivat ilmaisukykyisempiä, kun heidän äitinsä puhuivat heille ja yrittivät rohkaista heitä keskusteluun verrattuna vauvoihin, joiden äidit silittivät heitä tai vauvoihin, joiden ympärillä oli puhuvia hoitajia, jotka eivät kuitenkaan puhuneet vauvoille suoraan.
Kahden kielen opettelu voi olla parempi kuin yhden kielen. Tutkimukset osoittavat, että lapsena on helpompi opetella kieliä. Lisäksi yhä useampien tutkimusten mukaan useamman kuin yhden kielen opettelu voi tehdä hyvää aivoille. Kaksikieliset aivot eivät välttämättä ole fiksummat, mutta ne ovat sopeutuvaisemmat. Annals of Neurology -lehdessä vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan toisen kielen oppiminen, jopa myöhemmällä iällä, voi auttaa aivoja esimerkiksi parantamalla muistia tai älyllisiä taitoja.
Lähde: Time