Pääsiäismunan historia on pitkä ja vivahteikas. Muniin liittyy monia uskonnollisia kertomuksia ja symboleita.
Munan tiedetään edustavan uutta elämää monella tavalla. Kananmuna on soveltunut hyvin kristillisen ylösnousemuksen symboliksi: muna on päältäpäin eloton ja kylmä, mutta kätkee elämän sisälleen.
Pääsiäismunien koristelun tiedetään olevan erityisen suosittua Puolassa ja Ukrainassa. Juutalaiset ovat antaneet koristeltuja kananmunia syntymäpäivä- ja uudenvuodenlahjoina. Vielä 1800-luvullakin pääsiäismunat olivat osa vain ylhäisön ja säätyläisten pääsiäisperinnettä.
1. Keskiajan munanheittofestivaalit
Keskiajalla kirkossa järjestettiin munanheittofestivaaleja. Pappi heitti munan kuoropojalle, ja kuoropoika jatkoi munan heittämistä eteen päin seuraavalle pojalle. Henkilö, joka piti munaa kädessään kun kirkon kello löi 12, oli voittaja ja sai pitää munan.
2. Maistuisiko pysanka?
Pysanka-sana tulee ukrainan kielestä. Se tarkoittaa nimenomaan ukrainalaisittain koristeltua pääsiäismunaa. Ukrainalaiset käyttävät munien koristelussa perinteisiä kuvioita. Jokaisella kuviolla ja tyylillä on oma nimensä.
3. Munataistelua savossa
Munataistelu on savolainen pääsiäisperinne. Siinä maalatuilla kananmunilla järjestetään pääsiäisaterian yhteydessä munataisteluturnaus. Muna napautetaan vastustajan kanssa vastakkain, ja muna joka säilyy viimeisenä ehjänä, on voittaja.
4. Suklaamunalla pitkät perinteet Suomessa
Karl Fazer toi suklaamunan Suomeen 1890-luvulla. Mies sai vaikutteita munaan työmatkallaan Saksassa. Suklaamunia valmistettiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa ahkerasti Venäjän tsaariperheelle. Mignon-muna valmistetaan käsityönä, ja siinä käytetään aitoja kananmunankuoria. Muna on Suomen ensimmäinen suklaamuna, ja se täyttää tänä vuonna 118 vuotta.
