Mainos
Mainos

Ravitsemusasiantuntija huolissaan suomalaisten kasvisten syönnistä: ”Heijastuu koko kehon hyvinvointiin”

Eilen julkaistu raportti suomalaisten syömistottumuksista on nostanut esille epäkohtia ruokailutavoissamme. Ravitsemusasiantuntija on kuitenkin lihansyöntiä enemmän huolissaan vähäisestä kasvisten määrästä ruokavalioissamme.

Mihin ravitsemussuositukset perustuvat ja mitä haittaa niiden laiminlyömisestä oikeastaan on? Huomenta Suomen aamussa asiasta oli keskustelemassa ravitsemusasiantuntija Patrik Borg. Voit katsoa keskustelun pääkuvan videolta.

Ruokakulttuurien kehittyessä lihankulutus vähenisi itsestään

THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksesta kävi ilmi, että suomalaiset syövät liikaa punaista lihaa – miehet reippaasti enemmän kuin naiset.

Runsas prosessoidun punaisen lihan syöminen on terveysriski sydän- ja verisuonitaudeille sekä nostaa myös syöpäriskiä. Vaikka terveyshaitat ovat kiistattomat, Borg on kuitenkin enemmän huolissaan siitä, mitä emme syö.

– Ei se samassa kategoriassa ole kuin esimerkiksi liian vähäinen kasvisten syönti. Olen paljon huolestuneempi muista asioista, Borg kertoo.

Borgin mukaan Suomessa on kuitenkin sellainen ruokakulttuuri, jossa punaista lihaa menee paljon, koska ruokakaupassa on vain niin helppoa valita esimerkiksi se jauhelihapaketti. Borg näkisi mielellään, että osana syömisen monipuolistumista ja ruokakulttuurin kehittymistä ihmiset löytäisivät uudenlaisia syömisen vaihtoehtoja: kasvisproteiineja, kanaa ja ennen kaikkea enemmän kalaa.

– Kun me monipuolistetaan meidän syömistä ja aterioita, lihan kulutus kuin itsestään vähenee, Borg summaa.

Puoli kiloa kasviksia päivässä

Borg oli siis lihan syöntiä enemmän huolissaan siitä, kuinka vähän suomalaiset syövät kasviksia, hedelmiä ja marjoja. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista syö tarpeeksi kasviksia, eli suositellun 500 g annoksen päivässä.

Kasvisten, marjojen ja hedelmien syöntisuositus saattaa kuulostaa isolta määrältä, mutta Borgin mukaan se ei ole oikeasti paljonkaan. Suositus voisi olla myös paljon suurempi, mutta suomalaisesta näkövinkkelistä 500 g on vielä realistinen.

– Eihän se tarvitse muuta, kuin että aamiaisella olisi marjaa tai hedelmää nyrkin kokoinen annos, lounaalla olisi se lähes puolet lautasesta kasviksia, mennään kotiin ja syödään toinen ateria missä on kasviksia, iltapalalla ehkä hedelmä – ja ollaan jo lähempänä kiloa, Borg vinkkaa.

Tottumattomuus ruoanlaittoon kasviksista tai jossain tapauksessa myös käytettävissä olevat varat saattavat vaikuttaa siihen, miksei kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödä tarpeeksi. Borgin mukaan vähäinen kasvisten syönti on kuitenkin keskeinen huolenaihe, mihin tulisi keskittyä, sillä kasvisten syönti vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehon hyvinvointiin.

– Kasviksissa on niin paljon antioksidantteja ja niiden tulehduksia lieventävä vaikutus on merkittävä ja heijastuu koko kehon hyvinvointiin, Borg kertoo. 

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.