Yleisurheilun kenkäuudistukset uudistivat lajia muutama vuosi sitten. Sääntöjen kanssa tuskailtiin aluksi, mutta nyt kenkien tarkastukseen on kehitetty selkeä konsepti.
Sattumanvaraisesti valikoidut urheilijat joutuivat riisumaan kenkänsä ja luovuttamaan ne tarkastukseen maaliintulon jälkeen Tampereen Motonet GP:ssä.
– Otan sen hikisen tossun siitä käteen ja kaivan koodin. Tämä antaa hyvin visuaalisesti kengän kuvan ja tässä lukee mihin lajeihin se on hyväksytty, Jukka Perämaa kertoo tehtävästään Tampereen kilpailuissa.
Perämaa toimii kilpailujen teknisenä johtajana. Hänen tehtävänsä Tampereella on tutkia ovatko urheilijoiden piikkarit ja heittokengät sääntöjen mukaiset.
Apunaan Perämaa käyttää Kansainvälisen yleisurheiluliiton Shoe Checker -ohjelmaa, joka kertoo suoraan, mihin lajeihin kyseinen kenkä on hyväksytty ja mihin ei.
– Tämä on aika kiva käyttäjän ja urheilijan kannalta. Tarkastus voidaan tehdä vähän niin kuin dopingtarkastustyyppisesti eli pistokoemaisesti. Maaliintulon jälkeen on hyvä paikka katsoa rauhassa, Perämaa sanoo.
Hän pyytää urheilijalta yhden kengän käteensä, kaivaa siitä koodin, ja syöttää sen ohjelmistoon. Näytölle ponnahtaa kengän kuva, jossa lukee tarvittavat tiedot. Tampereen kisassa kaikki kengät löytyvät helposti, sillä urheilijoiden käyttämät jalkineet ovat pääsääntöisesti lähes viimeisintä mallia.
– Tätä tehdään kaikissa kisoissa, missä tehdään ranking-pisteitä, eli niin sanotuissa tuloskisoissa, Perämaa kertoo.
Nykysäännöt selkeät
Kenkien tarkastaminen juontaa juurensa muutaman vuoden taakse, kun urheiluvälinevalmistajilta alkoi tulla uusia kenkiä, jotka selkeästi nostivat tulostasoa. Joidenkin pohjat olivat todella paksuja, sen lisäksi kenkiin asennettiin hiilikuitupohjallisia, jotka nopeuttivat menoa.
Nykyään maastossa pohjan paksuuden raja on 40 millimetriä, eli suurin osa kengistä on hyväksyttyjä. Radalla sen sijaan pohjan paksuus ei saa ylittää 25 millimetriä. Siitä syystä suurin osa niin sanotuista lenkkikengistä ovat ratalajeissa kiellettyjä.
Nyt tilanne on kenkäsääntöjen suhteen selkeä. Toista se oli muutama vuosi sitten.
– Silloin tutkittiin kengän pohjan paksuuksia eri lajeissa, ne säännöt olivat aika sekavia. Pyörittiin kisoissa sellaisen vanerisen mittalaitteen kanssa, Perämaa muistelee.
– Huvittavin sääntö oli, että jos ei saa selvää, onko kenkää muutettu, voidaan se lähettää Monacoon, ja se tutkitaan siellä. Kenkä voidaan jopa leikata palasiksi, että selviää, onko se sääntöjen mukainen.
– Nyt kun on tuo Shoe Checker, niin siihen syöttämällä selviää yleensä tarvittavat tiedot.