Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kasvanut 90-luvulta lähtien ja yksinhuoltajien työttömyys on lähes kaksinkertainen verrattuna muihin vanhempiin.
Yhden vanhemman perheiden liiton liittohallituksen jäsen Bodil Rosengren kertoo työttömyyden olevan tärkeä syy köyhyyden yleisyyteen.
– Vielä 90-luvulle tullessa yksinhuoltajien tulotaso oli keskimääräistä parempi, mutta tilanne on huonontunut. Muutoksen taustalla hoivaköyhyys, sillä perhe- ja työelämää on vaikea yhdistää esimerkiksi vaihtelevien työaikojen vuoksi, hän kertoo.
Yksinhuoltaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Johanna Sydänmaan mukaan vuorotyön ja yksinhuoltajuuden yhdistämiseen vaikuttaa moni seikka. Tärkeää on, millaista tukea kunnat tarjoavat.
– Jos yksinhuoltaja on työtön, on vaikea järjestää itselleen työtä, jos kunta ei tule vastaan hoidossa, hän kertoo.
Lähes joka neljäs yksinhuoltajaperheistä turvautunut toimeentulotukeen
Haastateltavat pohtivat, miten hallituksen keskeisimpiä tavoitteita voi olla työllisyyden lisääminen, jos yksinhuoltajaperheiden tuki pidetään vähäisenä tai jopa leikataan.
Vaikka haastateltavat muistuttavat yksihuoltajia kaikista tuloluokista, vähävaraisuus keskittyy yksinhuoltajaperheisiin.
Yksinhuoltajaperheistä 24 prosenttia eli lähes neljännes on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Avo- ja aviopareistä, joilla on lapsia, toimeentulotukeen on turvautunut 4,2 prosenttia.
Suomessa on 120 000 yksinhuoltajaperhettä, mikä on viidennes kaikista lapsiperheistä.
