Yksinhuoltajien köyhyys kovaa – lähes joka neljäs yksinhuoltajista turvautunut toimeentulotukeen

Yhden vanhemman perheiden liiton liittohallituksen jäsen Bodil Rosengren kertoo työttömyyden olevan tärkeä syy köyhyyden yleisyyteen.

– Vielä 90-luvulle tullessa yksinhuoltajien tulotaso oli keskimääräistä parempi, mutta tilanne on huonontunut. Muutoksen taustalla hoivaköyhyys, sillä perhe- ja työelämää on vaikea yhdistää esimerkiksi vaihtelevien työaikojen vuoksi, hän kertoo.

Yksinhuoltaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Johanna Sydänmaan mukaan vuorotyön ja yksinhuoltajuuden yhdistämiseen vaikuttaa moni seikka. Tärkeää on, millaista tukea kunnat tarjoavat.

– Jos yksinhuoltaja on työtön, on vaikea järjestää itselleen työtä, jos kunta ei tule vastaan hoidossa, hän kertoo.

Lähes joka neljäs yksinhuoltajaperheistä turvautunut toimeentulotukeen

Haastateltavat pohtivat, miten hallituksen keskeisimpiä tavoitteita voi olla työllisyyden lisääminen, jos yksinhuoltajaperheiden tuki pidetään vähäisenä tai jopa leikataan.

Vaikka haastateltavat muistuttavat yksihuoltajia kaikista tuloluokista, vähävaraisuus keskittyy yksinhuoltajaperheisiin.

Yksinhuoltajaperheistä 24 prosenttia eli lähes neljännes on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Avo- ja aviopareistä, joilla on lapsia, toimeentulotukeen on turvautunut 4,2 prosenttia.

Suomessa on 120 000 yksinhuoltajaperhettä, mikä on viidennes kaikista lapsiperheistä. 

Pahimmillaan yksinhuoltaja joutuu kieltäytymään töistä

Yksinhuoltajuuden kannalta on vaikeaa, jos vanhemman pitäisi esimerkiksi mennä esimerkiksi viideksi töihin. Lapsi saattaisi tällöin joutua jäämään aamulla tunneiksi yksin.

– Esimerkiksi kotipalvelua ei saa, vaikka vanhempi menisi töihin, Sydänmaa kertoo.

Vastaavien seikkojen vuoksi yksinhuoltaja joutuu pahimmillaan kieltäytymään epätyypillisistä työajoista. Lisäksi lasten sairastuessa hänen on usein pakko lähteä töistä, minkä vuoksi työnantaja ei välttämättä halua antaa hänelle vastuullisia tehtäviä.

Koulujen aamupäivätoiminta olisi myös avuksi, mutta tarjontaa huonosti.

– Esimerkiksi Oulu lopetti aamupäivätoiminnan. Taustalla oli varmaan se, ettei kunnalla ole varaa, Rosengren kertoo.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ollaan myös korotettu, mitä haastateltavat pitävät eriarvoistavana. Yhden talouden perheissä tulotaso on yleensä kahden aikuisen taloutta pienempi, minkä lisäksi naisvaltaisilla aloilla myös palkat ovat yleensä pienempiä.

– Tulorajojen tuen saamiseen tulisi olla korkeampia. Tulorajoissa ei myöskään oteta huomioon, onko perheessä yksi vai kaksi vanhempaa, Sydänmaa toteaa.