Mainos

Vuorotyö lisää sote-henkilöstön riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin: "Voi olla, että työntekijä on yksinkertaisesti niin väsynyt, ettei jaksa tulla töihin"

Vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien keskuudessa, ilmenee Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.

– Näimme selvää vaikutusta, että vuorotyö lisää verenpaine-, kolesteroli- ja kakkostyypin diabetes -lääkkeiden käyttöä, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen.

Tutkimus koskee jaksoittain tehtävää epäsäännöllistä vuorotyötä sairaaloissa sekä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osalla vuorot sisälsivät työtä öisin ja osalla ei. Jaksotyönä tehtävässä epäsäännöllisessä vuorotyössä työvuorolistat tehdään jopa kuudeksi viikoksi eteenpäin.

Selvempi vaikutus kuntapuolella

Ropposen mukaan vuorotyön vaikutus on selvempi kuntapuolella kuin sairaaloissa. Saattaa olla, että suurissa sairaaloissa on helpompi järjestää työntekijän siirto päivätöihin.

– Jaksotyötä tehdään monilla muillakin aloilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksemme voi yleistää varovaisesti, Ropponen sanoo.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä koskevaan tutkimukseen osallistui vajaat 50  000 kuntien ja noin 12  000 sairaaloiden työntekijää.

Vuorotyö lisää lyhyitä sairauspoissaoloja

Ropposen mukaan lyhytaikaisista 1–3 päivän sairauslomista osa johtuu flunssien ja vatsatautien kaltaisista epidemioista, mutta osassa sairauspoissaoloista taustalla on liian kova työkuorma. Hän arvioi, että vuorotyön kuormittavat piirteet lisäävät lyhyiden sairauslomien riskiä keskimäärin parikymmentä prosenttia.

– Voi olla, että työntekijä on yksinkertaisesti niin väsynyt, ettei jaksa tulla töihin. Väsymys voi korostaa oireita, kun on vaikkapa sairastumassa flunssaan, ja sitten ilmoittautuu sairaaksi. Kun on väsynyt, oireetkin tuntuvat voimakkaammilta.

Ropponen kertoo, että sairastumisen riski kohoaa voimakkaasti, jos työvuorojen välit ovat lyhyitä eikä palautumisaikaa jää tarpeeksi. Myös useat peräkkäiset yövuorot lisäävät riskiä.

Avuksi yhteisöllinen vuorosuunnittelu

Sosiaali- ja terveysalalla riskejä yritetään pienentää niin sanotulla yhteisöllisellä vuorosuunnittelulla. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu tapahtuu käyttämällä hyväksi ohjelmistoa, jonka avulla myös työntekijä voi itse toivoa tiettyjä vuoroja. Hän siis osallistuu omien työvuorojensa suunnitteluun.

– Yhteisölliseen vuorosuunnitteluun tarvitaan pelisäännöt ja yhdessä sovitetut käytännöt, Ropponen kuvailee.

Toiveiden lisäksi on huomioitava työaikojen kuormitus, jotta työntekijät eivät valitse liikaa raskaita työvuoroja.

Tutkimuksen mukaan yhteisölliseen vuorosuunnitteluun siirtyminen on vähentänyt lyhyitä sairauspoissaoloja yksikkötasolla 8–10 prosenttia. Tutkimuksen piirissä olleista yksiköistä jo kolmannes käyttää yksilöllistä vuorosuunnittelua.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja