Asuntojen vuokrat ovat nousseet huomattavasti samalla kun omistusasujien asuinkustannukset ovat pysyneet maltillisempina. Osa asiantuntijoista pitää kehitystä huolestuttavana, vaikka EU-tasolla Suomessa on varsin vähän ihmisiä, joilla on ylisuuret asumismenot.
Tilastokeskuksen hinta-asiantuntija Ilkka Lehtisen mukaan asumiskustannusten nousu on kaksijakoinen asia. Toisaalta asuntolainojen korot ovat laskeneet, mutta vastaavasti hoitovastikkeet ovat olleet taas nousussa. Samalla asuntojen myyntihinnat ovat pysyneet samalla tasolla.
– Asumiskustannukset ovat nousseet 0,6 prosenttia vuodessa eli vähän yleistä inflaatiota nopeammin, Lehtinen kertoo.
Tilastokeskuksen tuoreimman julkistuksen mukaan inflaatio pysytteli Suomessa joululuussa -0,2 prosentissa. Eniten hintoja joulukuussa nostivat ajoneuvoveron, vuokrien ja hoitovastikkeiden kallistuminen.
Lehtinen painottaa, että omien asumiskustannusten nousuun vaikuttaa oleellisesti asumistapa.
– Ongelma on se, että vuokralla asuvien kulut ovat nousseet hurjasti, mutta asuntolainaa ottaneilla on mennyt paremmin lainojen korkojen pudottua, vaikka hoitovastikkeet ovatkin kasvaneet.
Äänestys Vuokrat
Asuntomarkkinoiden dynamiikkaan perehtynyt akatemiatutkija Elias Oikarinen Turun yliopistosta ei puolestaan näe hintojen nousua yllättävänä asiana.
– Vuokrien hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos ”tavallisella palkansaajalla” ei kohta ole varaa asua, niin kuka näistä sitten maksaa? Jos hinnat olisivat liian korkealla, nämä asunnothan olisivat tyhjänä.
Harvalla ylisuuret asumismenot EU-tasolla
Oikarisen mukaan Suomessa asuminen ei ole erityisen kallista verrattuna muihin euromaihin. Eurostatin tilastoissa asumiskulut katsotaan ylisuuriksi, jos ne vievät vähintään 40 prosenttia nettotuloista.
Vuoden 2014 tilastoissa Suomessa ylisuuret asumismenot oli vain 5 prosentilla väestöstä, mikä on kolmanneksi vähiten koko EU:ssa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku on paljon korkeampi, Tanskassa yli kolminkertainen, eli 16 prosenttia.
– Varmasti on paljon yksittäisiä kotitalouksia, joilla on ongelmia, en sitä kiistä. Mutta laajassa kuvassa tilastot eivät tue puhetta siitä, että asuminen Suomessa olisi erityisen kallista.
Oikarinen painottaa, että vuokrat ovat erityisen korkeat lähinnä suurimpien kaupunkien keskustoissa. Pääkaupunkiseudulla hintataso on varsin erilainen kuin muualla Suomessa.
– Keskustassa asuvat ne, joilla on varaa siihen ja haluavat maksaa siellä asumisesta. En lähtisi vertamaan tätä niin, että asumistulot ovat karanneet käsistä, jos keskituloinen kotitalous ei pysty Helsingin keskustassa asumaan.
Kalleus pääkaupunkiseudun ongelma
Rakennusteollisuuden julkistaman asuntotuotantotarveraportin mukaan neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä, tai asuntojen hinnat uhkaavat nousta liian korkeiksi. Juhana Brotherus piti tätä jo nyt pullonkaulana talouskehitykselle.
– Vaikka koko Suomi kaavoitettaisiin täyteen tontteja, niin asuntotarjonta ei kasvaisi valtavasti. Eivät vapailla markkinoilla toimivat yritykset rakenna lisää asuntoja, ellei se ole kannattavaa, Oikarinen sanoo.
Tilastokeskuksen Lehtinen taas näkee ongelman siinä, että pääkaupunkiseudulle syntyy eniten Suomessa työpaikkoja, mutta ne ovat lähinnä pienipalkkaisia palvelualan töitä. Maakunnasta muuttavalle löytyisi siis työpaikka, mutta kalliit asumiskustannukset kääntävät tilanteen haastavaksi.
Ristiriitaisen asiasta tekee se, että vuokralla asuvat ovat pääsääntöisesti alle 30-vuotiaita nuoria ja pienituloisia.
– Vuodesta 2010 vuokrat ovat nousseet 18,5 prosenttia, kun koko inflaatio on ollut noin 8 prosenttia. Eli vuokralla asujien asumiskustannukset ovat nousseet selvästi, Lehtinen sanoo.
Lehtisen mukaan vuokrien jyrkkä nousu kertoo pääkaupunkiseutua vaivaavasta asuntopulasta.
– Erityisesti pieniä asuntoja on liian vähän. Ongelma kulminoituu varsinkin pääkaupunkiseudulle ja muutamiin muihin suuriin kaupunkeihin.
Vaikka vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on viime vuosina tullut lisää, on niiden vuokrataso varsin korkea. Oikarisen mukaan kyse on vain kysynnän ja tarjonnan laista.
– Se, millaisia asuntoja ihmiset haluavat, vaikuttaa suoraan siihen, millä hinnalla niitä voi myydä ja tämä taas vaikuttaa siihen, mitä kannattaa rakentaa.
Vuokrien nousu ei epäreilua
Oikarisen mukaan vuokrien ei tulisikaan nousta samaa tahtia inflaation kanssa. Kaupunkikohteen kasvaessa myös asuntojen vuokrataso nousee kysynnän kasvaessa.
Voiko kehitystä pitää eriarvoistavana, jos pienituloisten vuokrat nousevat kovaa tahtia samalla, kun keskimäärin suurempituloisten omistusasujien asumismenot pysyvät samalla tasolla?
– Eriarvoisuuskysymys on hankala, sillä toisilla on enemmän rahaa kuin toisilla, ja sehän on jo eriarvoista. Näin fakta on, eikä asuntomarkkinatilanne siitä poikkea.
– Omistusasujilla on kuitenkin veroetu, joka tekee omistusasumisesta keskimäärin vuokra-asumista kannattavampaa.
Oikarinen kuitenkin huomauttaa, että asuntojen hinnoissa pitäisi aina näkyä tuleva markkinoiden keskimääräinen vuokrannousuodotus. Eli asunnon ostanut on ikään kuin maksanut jo tulevasta vuokrannoususta osana asunnon hintaa.
– Odotus ei tietenkään aina ole linjassa todellisen vuokrannousun kanssa, sillä vuokrien kehitystä ei voida täysin ennustaa. Mutta asia ei ole suoraan niin, että asunnon ostanut olisi saanut jotenkin epäreilua etua vuokratason noustessa.
Suuria kaupunkeja vaivaava asuntopulasta puhutti asiantuntijoita myös Huomenta Suomessa. Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen hypoteekkiyhdistyksestä on huolissaan siitä, että asuntojen ja vuokrien hinnat ovat karkaamassa tavallisen palkansaajan ulottumattomiin. Katso video alla:
10:14
