USA 2000. Ohjaus: Joel Coen. Käsikirjoitus: Joel & Ethan Coen. Perustuu Homeroksen Odysseiaan. Kuvaus: Roger Deakins. Leikkaus: Roderick Jaynes (Joel & Ethan Coen), Tricia Cooke. Lavastus: Dennis Gassner. Musiikki: T-Bone Burnett, Carter Burwell, Chris Thomas King. Tuotanto: Ethan Coen. Pääosissa: George Clooney, John Turturro, Tim Blake Nelson, Charles Durning, John Goodman, Holly Hunter. Kesto: 106 min.
Coenin veljesten elokuvan nähtyään aina ihmettelee, mistä moista kekseliäisyyttä ja rakkautta elokuvaan on saatu ammennettua. Onko takki jo tyhjä? Hollywoodin äärilaidoilla vuosia tasapainoilleiden veljesten takki ei onneksi tyhjene, mikä on elokuvien ystäville siunaus. Kaksi edellistä elokuvaa Fargo ja Big Lebowski olivat täysosumia, mutta uusi rakkaudella rakennettu veijarikomedia Voi veljet, missä lienet? yltää samaan rintamaa ja ohitsekin.
Alkutekstissä hymähdyttää maininta, että Coenien rustaama tarina perustuu Homeroksen Odysseiaan. Mutta mitä pidemmmälle 30-luvun Amerikkaan sijoittuva kolmen miehen vankilapakoa ja mystisen aarteen perässä kuvaava leffa etenee, yhtäläisyydet käyvät yhä selvemmiksi. George Clooneyn esittämä Everett Ulysses (Odysseus) McGill johtaa porukkaa, koska hän kykenee "abstrakteihin ajatuksiin". Perässä seuraavat Delmar (Nelson) ja Pete (Turturro) hakevat mieheltä johtatusta aarteelle, jonka (mahdollisesta) olemassaolosta vain Everett tietää. Matkalla haetaan pelastusta, kohdataan seireenejä, perustetaan bändi (suistomaabluesia vetävä Soggy Bottom Boys) ja törmätään yksisilmäiseen häijyyn raamattukauppiaaseen. Jä tämä on vasta alkua.
Coenien ideoiden runsaudensarvi on pohjaton. Kieli poskessa tekeminenkin voi olla kerrassaan tyylikästä. Vanhan Hollywoodin perinne hengittää hallitussa kerronnassa, joka pelaa täydellisesti tarinan ja henkilöhahmojen ehdoilla. Visuaalinen rikkaus, upeat elokuvalliset oivallukset sekä vankkumaton komiikan taju siivittävät leffan täydellisyyttä hipovaan katselukokemukseen.
Näyttelijät ovat myös parhaimmillaan Coenin veljesten käsittelyssä. Vanhat Coen-veteraanit John Goodman kyklooppimaisena kauppamiehenä, Charles Durning rääväsuisena kyvernööriehdokkaana ja Holly Hunter Everettin kaunaa kantavana vaimona tekevät upeat roolit. Itse pääosakolmikko George Clooney sliipatun teatraalisena, karismaattisena Everettinä, Tim Blake Nelson yksinkertaisena Delmarina ja Barton Finkissä loistanut John Turturro äksyilevänä Petenä ovat valloittavia. Etenkin Clooneyn nautittava tulkinta nostaa miehen osakkeita entisestään.
Coenit irvailevat aina tarinoidensa taustalla jenkkiyhteiskunnan lieveilmiöille ja nytkin kipakkaa satiiria saa osakseen poliittinen peli ja jo vuosisadan alussa jenkkielokuvan klassikko-ohjaajan D.W. Griffithin Kansakunnan synnyssä debytoinut salaseura Ku Klux Klan. Huppupäiden seremonia on yksi elokuvakoreografioiden parhaimmistoa.
Coenin veljesten tuotanto on rikastanut nykyelokuvaa ja piristänyt etenkin kaavoihin kangistunutta jenkkileffaa mahdottomasti. Enää ei kannata pudistella päätään hämmästyksestä, vaan odottaa veljesten seuraavaa leffaa kuin joulupukkia. Voi veljet, missä lienet? on ainakin varma klassikko.
Teksti: Jari Rantala