Ville Vallaton -näyttelijä Jay North on kuollut pitkäaikaiseen sairauteen.
Yhdysvaltalainen entinen lapsitähti Jay North on kuollut 73-vuotiaana, kertoo Huffington Post. Hän menehtyi vaimonsa ja muiden perheenjäsentensä läsnä ollessa sairastettuaan vuosien ajan paksusuolen syöpää.
North muistetaan parhaiten Ville Vallaton -sarjan nimiroolista, jota hän esitti vuosina 1959-1963. Sarja perustui sarjakuvapiirtäjä Hank Ketchamin luomaan ilkukuriseen Ville Vallaton -hahmoon. Aloittaessaan roolissa North oli 8-vuotias.
Ville Vallaton -sarjan tultua päätökseensä North teki keikkaluonteisesti erilaisia tv-rooleja sekä myös ääninäyttelijän töitä animaatiosarjoissa.
Kun ura näyttelijänä ei oikein ottanut tuulta siipiensä alle North lopetti viihdealalla ja liittyi armeijaan 1970-luvulla. Sittemmin North ei muistellut viihdeuraansa kovinkaan lämpimästi.
– Tällä alalla lapsiesiintyjänä olet niin aivopesty ja niin varustettu miellyttämään ympärilläsi olevia aikuisia. He ohjelmoivat sinua. Kertovat sinulle, että olet kuuluisa. Etkä ymmärrä, että se kaikki tulee loppumaan.
Vuonna 1993 antamassaan haastattelussa North kertoi Pittsburgh Post-Gazette -lehdelle Ville Vallaton -tuotannon olleen hänelle suorastaan "kidutusta". Syynä siihen olivat Northin mukaan erityisesti hänen tätinsä ja setänsä, jotka kulkivat mukana kuvauksissa ja rankaisivat tätä alinomaa fyysisesti tai henkisesti kun North ei heidän mielestään suoriutunut tarpeeksi hyvin työstään.
– Jos jouduin ottamaan useamman kuin yksi tai kaksi ottoa, minua uhkailtiin ja sitten lyötiin.
Varsinkin Northin täti oli lapsitähden mukaan äärimmäisen ankara.
– Jopa jos viivästys ei ollut syyni, hän löysi tavan syyttää ja rangaista minua. Hän oli äärimmäisen omistushaluinen ja eristi minut muusta työryhmästä. En saanut edes syödä lounasta muiden kanssa. Hän laittoi minut ruokailemaan itsekseni pukuhuoneessa.
Northin ystävä, kirjailija Laurie Jacobson julkaisi lapsitähden kuoleman jälkeen Facebook-tilillään päivityksen, jossa totesi myös ystävänsä kamppailleen elämässään näyttelijänuransa jälkeen.
– Hän ei antanut sen kuitenkaan määritellä elämäänsä, Jacobson kirjoittaa.
– Hänellä oli vuoren suuruinen sydän ja hän rakasti ystäviään syvästi. Hän soitti meille usein ja jokainen keskustelu päättyi sanoihin "rakastan sinua koko sydämestäni". Ja me rakastimme häntä omistamme.