Viinin, keskioluen ja tupakan hinta nousee – nämä asiat muuttuvat vuodenvaihteessa

Kuinka paljon on hintaeroa 5 minuutin ja 20 minuutin suihkuilla? Viiden jälkeen -ohjelma selvitti 1:55
Vesilasku määräytyy vuodenvaihteen jälkeen kulutuksen mukaan. Tämän verran vesi maksaa.

Vuoden vaihtuminen tuo jälleen mukanaan muutoksia kansalaisten arkeen muun muassa veronkorotuksina.

Muutoksia tulee myös työntekijöiden, eläkeläisten ja vanhusten sekä opiskelijoiden elämään.Esimerkiksi alkoholivero nousee ensi vuonna. Valtiovarainministeriön mukaan veronkorotus on noin viisi prosenttia.

Tammikuusta alkaen 0,33 litran keskioluen, siiderin ja lonkeron hinta nousee keskimääriin kolme senttiä.

Viinipullo kallistuu 22 senttiä ja puolen litran viinapullo 38 senttiä.Lisäksi tupakkaveron korotukset jatkuvat. Ensi vuonna tupakka-askin hinta nousee noin 45 senttiä.

Vesilaskut jatkossa kulutuksen mukaan

Hallitus linjasi marraskuussa että uusiin useamman asunnon rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat, huoneistokohtaiset vesimittarit lämpimälle ja kylmälle vedelle. Jatkossa vesilaskutuksen tulee perustua mitattuun kulutukseen.

Olemassa olevien taloyhtiöiden tulee siirtyä kulutusperusteiseen laskutukseen sitä mukaa, kun niihin asennetaan putkiremontin yhteydessä huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit.

Myös lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy. Veronmaksajien keskusliiton mukaan öljylämmitteisen omakotitalon, jossa kulutus on 2  200 litraa vuodessa, lämmityskustannukset kasvavat noin 74 euroa vuodessa. Kaukolämmitteisen omakotitalon lämmityskustannukset kasvavat noin 38 euroa vuodessa.

Vuoden alusta passien hinnat nousevat, jos niitä ei haeta verkossa, kertoo sisäministeriö. Perinteisen käyntiasioinnin kautta haetun passin maksu on 58 euroa, kun viime vuonna hinta oli 51 euroa.

Sähköisesti haetun passin hinta pysyy 52 eurossa.Henkilökortteihin tulee euron korotus. Käyntiasioinnin kautta haettu henkilökortti maksaa vuoden alusta 55 euroa ja sähköisesti haettu 49 euroa.

Lomautuksesta on jälleen ilmoitettava 14 päivää aiemmin

Työ- ja elinkeinoministeriö lyhensi lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa koronavirusepidemian takia tilapäisesti viiteen päivään.

Ensi vuoden alusta ilmoitusaika palaa takaisin 14 päivään.Samalla myös työntekijän takaisinottovelvollisuuden pidennys päättyy. Vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien takaisinottoaika on neljä tai kuusi kuukautta, aiemman yhdeksän kuukauden sijaan.

Työnantajalla on ollut oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tilapäinen muutos päättyy myös vuodenvaihteessa.

Hoivakotien henkilöstömitoitus nousee, eläkkeensaajan asumistuen menoja korotetaan

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus nousee ensi vuonna, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Vuoden alusta alkaen henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti, kun se on nyt ollut 0,5 työntekijää.

Mitoitus nousee asteittain niin, että vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.Lakisääteinen vähimmäismitoitus koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluja iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan 0,9 prosenttia vuoden alusta, STM kertoo. Korotuksen jälkeen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen noin 6  800–8  400 euroa vuodessa.Lisäksi elinaikakerroin pienentää vuonna 1959 syntyneiden ensi vuonna alkavia vanhuuseläkkeitä noin viisi prosenttia, STM kertoo.

Lue myös:

    Uusimmat