Vexi Salmen harvinainen rappiotaiteen kokoelma ensi kertaa esillä: "Taide kansalle, levyt pidän itse"

– Olen aina pitänyt rujosta ja voimakkaasta ilmaisusta. En liikoja mieti valintojani. Ostan hetken mielijohteesta sitä, mikä koskettaa ja miellyttää, kuvailee Vexi Salmi valintojaan.

Ensimmäiset Saksan reissunsa hän teki jo 60-luvun alussa erään Antti Hammarbergin kanssa.

– Ei siellä Irwinin seurassa juuri taidetta haettu. Enemmänkin haettiin naisia. Huumaannuttiin vapaudesta ja maailmasta, josta ei Suomessa tiedetty mitään. Niihin menivät sitten rahatkin.

Saksasta tuli Vexi Salmelle lopulta rakas matkakohde. 2000-luvun vaihtuessa hän asteli – sattumalta – galleriaan Düsseldorfissa ja törmäsi ensi kerran saksalaiseen 1900-luvun alkupuolen ekspressionismiin. Vexi vaikuttui vahvoista sodanvastaisista teoksista ja osti ensimmäisen.

Vaarallista satiiria…

Natsi-saksa nimitti 1. maailmansodan jälkeisiä poliittisia ekspressionistejaan milloin rappiotaiteilijoiksi, milloin bolsevisteiksi tai juutalaisuuden levittäjiksi. Teoksissa irvittiin sotivaa maailmaa ja myös nousevaa Hitlerin diktatuuria. Sota kuvattiin urheiluna tai huvipuiston ammuskeluna. Monet teokset ovat myös traagisia: teloituksia ja hautoja.

– Taiteilijoista osa pakeni natsien nousua ulkomaille, jos oli tarpeeksi rahaa. Jos ei ollut, paettiin Saksan metsiin piilopirtteihin. Siellä maalattiin salaa natsiaikanakin, kertoo Vexi Salmi.

Teoksia siis syntyi aivan sodan kynnykselläkin. Vexi Salmi näyttää postikorttitaulua. Jonkinlaiseksi matelijaksi itsensä piirtänyt Jim Morrisonin näköinen taiteilija Otto Pankok (1893 - 1966) toivottaa ”varovaista uutta vuotta 1939”.

– Hän antoi näitä kortteja vain kollegoilleen. Taiteilijat eivät ilmiantaneet toisiaan, kuvailee Salmi.

Gerd Arntzin (1900 - 1988) piirroksessa tivolin teltan ampumaradalla saa ampua Preussin militantin, virkamiehen tai natsin. Teokset pidettiin piilossa, koska tällainen irvailu oli äärimmäisen vaarallista.

…ja julmia kohtaloita

Eikä taustalla ollut läheskään aina irvailu, vaan tuska ja kauhu. Saksan tunnetuimpiin taiteilijoihin lukeutuva Käthe Kollwitz (1867 - 1945) halusi alaikäisen poikansa 1. maailmansodan rintamalle. Poika kaatui sodan neljäntänä päivänä. Kollwitzista tuli pasifisti ja Neuvostoliiton ihailija.

– Saksassa nuori polvi ehti ihailla sotien välissä Neuvostoliittoa, koska Stalinin vainoista ei vielä tiedetty mitään. Ensimmäisen maailmansodan tappio ja pakkorauha olivat katkeria. Uskottiin, että kommunismilla rakennetaan myös rauhan ja hyvinvoinnin Saksa. 20 vuoden päästä alkoi uusi sota. Massat saadaan aina uskomaan mihin vain, hymähtää Vexi Salmi.

600 taulua kansalle...

Hämeenlinnan taidemuseo saa olla onnellinen siitä, että Vexi Salmi syntyi tässä kaupungissa. Vuonna 2006 taidekeräilijä luovutti kokoelmansa Hämeenlinnan taidemuseolle.

Nyt esillä on koko rappiotaiteen kattaus, 59 teosta; ja näyttelyn ohessa museossa avataan toinenkin Vexi Salmen kokoelmista koottu näyttely. Siellä on esillä yleisemmin modernia taidetta Väinö Aaltosesta Heli Rekulaan.

– Kaikkiaan Hämeenlinnan museossa on runsaat 500 ostamaani teosta. Kotona seinillä on vielä runsaat 100. Kaikki ne siirtyvät pikkuhiljaa tänne, kertoo keräilijä.

– Tämä saksalaisen ekspressionismin näyttely on Suomessa ainutlaatuinen sekä laaja, myhäilee Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Taina Lammassaari.

– Vexi Salmen taidekokoelma on kokonaisuudessaan todella monipuolinen. Lahjoittaessaan teokset meille hän tuumi, että hän on saanut kansalta niin paljon. Siksi hän luovuttaa nyt taiteensa kansalle.

...6000 äänilevyä itselleen

Vexi Salmi kehuu saaneensa taiteen myötä uusia ystäviä, ettei "vaan pelkkiä muusikoita ja laulajia". Mutta kerää hän sentään vielä musiikkiakin, ja sitäkin tosissaan.

– Tavoitteeni on kerätä oman nuoruuteni 1945 - 1965 kaikki Billboard-lehden listabiisit. TOP-100 joka kuukausi 20 vuoden ajan. Nyt levyjä on reilut kuusi tuhatta.