Näyttelijä Vesa Vierikko kutsui Kansallisteatteria nuoruudessaan ”seittien linnaksi”. Nyt hän istuu päänäyttämöllä maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin roolissa. Johtaja Mika Myllyaho toivoo, että 150-vuotias Kansallisteatteri olisi yhteinen tori, jossa pohdimme maailman ja isänmaamme tilaa.
Kansallisteatterin kaunis linna valmistui Helsingin Rautatientorin laidalle 1902. Sitä ennen näyteltiin läheisessä korttelissa nykyisen Paasikiven patsaan aukion kupeessa. Kansallisteatterille on leimallista se, ettei siellä esitetä komediaa eikä musikaaleja.
– Olemme ensi sijassa taiteellinen teatteri. Se tarkoittaa sitä, että teemme näytelmiä tästä ajasta ja yhteiskunnasta ja pyrimme pohtimaan sitä, mitä maailmassa tapahtuu. Suuri näyttämö on kuin tori, johon kokoonnutaan näiden asioiden äärelle, luonnehtii Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.
– Tuntuisi hyvin tylsältä, jos katsoja lähtee pois juhlanäytelmästämme Ensimmäinen tasavalta niin, ettei hän miettisi mitään. Teatterin tulee herättää ajattelua. Joku on joskus sanonut, että viihde auttaa unohtamaan ja taide auttaa muistamaan.
Mannerheim kuriin
Ohjaaja Esa Leskisen käsikirjoittama Ensimmäinen tasavalta kuvaa nuoren Suomen levottomia vuosia talvisotaan saakka. Päähenkilö on ensimmäinen presidenttimme K.J. Ståhlberg. Hän oli lakimies, maamme perustuslain kirjoittaja. Presidenttiehdokkaaksi 1919 hän lähti velvollisuudesta puolustaa demokratiaa ja kansalaisten tasavertaisuutta.
Tultuaan valituksi hän sovittelevana persoonana tarjosi hävinneelle vastaehdokkaalleen C.G.E. Mannerheimille armeijan ylipäällikön paikkaa. Mannerheim iski kovia ehtoja: armeijalle järjestyksen käskyvalta, poliisi armeijan alaisuuteen. Ståhlberg torjui tämän tiukasti.
