Venäläissotilas paljastaa yksityiskohtaisesti BBC:lle, mikä kaikki meni mönkään suurhyökkäyksessä: "Etenimme kuin olisimme paraatiin menossa"

Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta. Tavoitteet olivat joukkojen liikkeistä päätellen suuria.

Nopeasti kävi selväksi, ettei Venäjällä ollut alkuunkaan riittävästi joukkoja esimerkiksi Ukrainan pääkaupungin Kiovan valloittamiseen kuvitellussa aikataulussa.

Presidentti Vladimir Putinin niin sanotusta "erikoisoperaatiosta" tuli jo kuukausia kestänyt sota, jolle ei loppua näy.

– Luulin, että olimme Venäjän armeija, maailman paras, Sergei sanoo katkerasti BBC:lle.

BBC:n haastattelema Sergei liittyi Venäjän armeijaan varusmiehenä. Muutaman kuukauden jälkeen hän allekirjoitti kaksivuotisen ammattisotilaan sopimuksen.

Ukrainan rajan läheisyyteen Sergein yksikkö lähetettiin BBC:n mukaan tammikuussa sotilasharjoituksiin. Kuukauden päästä yksikkö ylitti rajan ja hyökkäsi Ukrainaan.

Lue myös: USA myy Ukrainalle "Harmaakotka"-droneja ja niihin ehkä Hellfire-ohjuksia, jotka ovat iskeneet niin panssareihin kuin terroristijohtajiin

Sergein mukaan Ukrainassa ongelmat alkoivat jo käytössä olevista varusteista. Esimerkiksi pimeänäkölaitteita ei jaettu.

– Olimme kuin sokeita kanoja. Olen shokissa armeijamme suhteen. Varustamisemme ei olisi kovin kallista. Miksi sitä ei tehty?, Sergei kysyy.

Sergei ei suinkaan ole ainoa venäläissotilas, joka on valittanut varustuksen tasosta. Ukrainan armeija on julkaissut useita venäläissotilaiden puheluita, joissa he valittavat käyttämistään varusteista tai niiden puutteesta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

"Etenimme kuin olisimme menossa paraatiin"

Sergei oli osa joukko-osastoa, joka hyökkäsi Pohjois-Ukrainaan. Yksikkö kärsi tappioita ja strategia oli hukassa, Sergei sanoo.

Ukrainan vastarinta alkoi liki heti, kun Sergein joukko-osasto ylitti rajan.

– No, kuten olette varmasti jo järkeilleet, tämä ei ole vitsi, totesi Sergein yksikön komentaja ensimmäisenä iltana.

BBC ei tarkalleen kerro, missä päin Ukrainaa Sergei soti. Pohjois-Ukrainan seutu voi viitata esimerkiksi Kiovan ja Harkovan alueisiin.

Sergein mukaan hänen yksikkönsä 50:stä sotilaasta kymmenen kuoli ja kymmenen loukkaantui.

– Etenimme ilman helikopterien tukea rivissä, ihan kuin olisimme menossa paraatiin, Sergei sanoo.

Lukuisat sota-asiantuntijat ovat arvostelleet venäläisjoukkojen taktista osaamista. Panssarivaunut ovat liikkuneet ilman tukea, ja letkamaiset, tarpeettoman tiiviit venäläismuodostelmat ovat olleet tuttu näky Ukrainassa.

Sergei kertoo kuulleensa sotilaista, jotka olivat niin kokemattomia, etteivät "he tienneet, miten ammutaan. He eivät erottaneet kranaatinheittimen yhtä päätä toisesta".

Lue myös: Sergei Shoigu: Venäjä "kiihdyttää" hyökkäystään – Ukrainan armeija kertoo Kremlin keskittäneen joukkoja uuteen suuntaan

Sergei uskoo, että Kremlin papereissa Ukrainan sodan piti olla helppo nakki.

– Ryntäsimme eteenpäin, lepäsimme vähän yöllä. Meillä ei ollut asemia, ei tiedustelua. Emme jättäneet ketään varmistamaan selustaamme. Jos joku päätti hyökätä meitä vastaan takaapäin, niin meitä ei suojannut kukaan, Sergei sanoo.

– Mielestäni monet meistä kuolivat pääasiassa tämän takia. Jos me olisimme edenneet hiljalleen ja tarkistaneet tiet miinojen varalta, niin monet tappiot olisi vältetty, Sergei jatkaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Pekka Toveri: "Onnistumiset näyttävät jäävän vähiin"

Huhtikuun alussa Sergei ja hänen yksikkönsä lähetettiin takaisin Venäjän puolelle. Kun käsky palata takaisin Ukrainaan myöhemmin saapui, Sergei sanoi, ettei ole valmis lähtemään.

– Komentaja vastasi, että se on minun valintani. He eivät edes yrittäneet kääntää päätäni, koska en ollut ensimmäinen,  Sergei sanoo.

Lue myös: Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on jatkunut sata päivää – raakalaismainen sota eristi Venäjän ja ajoi Putinin valtakunnan yhä autoritaarisempaan suuntaan

Sergei kertoo BBC:lle, että hän on ottanut yhteyttä juristiin, joka on ohjeistanut häntä ja muita sotilasasiakkaitaan palaamaan yksikkönsä tukikohtaan ja sanomaan, että he ovat "moraalisesti ja psykologisesti uupuneita", eivätkä täten voi jatkaa taistelemista Ukrainassa.

Virallinen ilmoitus on Sergein juristin mukaan tärkeä, sillä muutoin sotilasta voidaan syyttää karkuruudesta, BBC kirjoittaa.

– Sota jatkuu, eikä se ole loppumassa. Minulla on jäljellä pakollista asepalvelua ja mitä tahansa, myös pahin, voi tapahtua, Sergei sanoo.

Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri kommentoi Sergein haastattelua Twitterissä.

– Tuosta kun listaa onnistumiset, ne näyttävät jäävän aika vähiin, Toveri toteaa.

Lue myös: Kommentti: 100 päivää hiiltyneitä ruumiita ja palavia panssareita herätti meidät – sota on yhä helvetti, vaikka siitä yritettiin brändätä kaukainen teknologiashow

Lue myös: Venäjä-asiantuntijalta heikko arvosana itänaapurin sata päivää kestäneille sotatoimille: ”Aika lailla kaikki mikä on voinut mennä pieleen, on mennyt pieleen”