Venäjä: Armenia ja Azerbaidzhan suostuneet rauhanneuvotteluihin – jopa 75 000, eli puolet Vuoristo-Karabahin asukkaista paennut taisteluja

Neuvottelut alkavat myöhemmin tänään, ja molempien maiden ulkoministerit osallistuvat niihin, kertoi Venäjän ulkoministeriön edustaja uutistoimisto AFP:lle ja Ria Novostille.

Aiemmin on kerrottu, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin on määrä toimia neuvotteluiden välittäjänä. Armenia on aiemmin kieltäytynyt osallistumasta neuvotteluihin niin kauan, kun taistelut ovat käynnissä.

Eilen rauhasta neuvoteltiin myös niin sanotun Minskin ryhmän johdolla, mutta Ria Novostin mukaan neuvottelut eivät ole juurikaan edenneet muun muassa Armenian poissaolon vuoksi.

Moni paennut taisteluita tyhjän päälle

Vuoristo-Karabahissa lähes kaksi viikkoa sitten puhjenneet taistelut ovat ajaneet kymmeniätuhansia alueen asukkaita pakolaisiksi etenkin Armenian vastaiselle rajalle.

Alueen oikeusasiamies Artak Beglarjan kertoi aiemmin tällä viikolla, että jo noin puolet Vuoristo-Karabahin asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan taisteluiden takia. Hänen mukaansa pakoon lähteneitä on noin 70 000–75 000.

Uutistoimisto AFP:n mukaan paenneiden joukossa on etenkin naisia ja lapsia, ja moni elää nyt vaikeissa ja sekavissa olosuhteissa.

– Meistä on tullut irtolaisia, sanoi uutistoimisto AFP:lle taisteluita paennut Knarik Movsisyan.Osalle lähtö tuli täysin yllättäen.

– Lähdimme lähes paljain jaloin, meillä oli jalassamme vain sandaalit – – voitko kuvitella, sanoi 67-vuotias Maro Hagopi Petrosyan.

– Se on kamalaa. Rakennukset ja tiet ovat tuhoutuneet. Vaikka haluaisimme palata, emme voi.

Zabella Bejanyan, 53, taas piilotteli kolme päivää taisteluita metsässä, jossa hän nukkui autossa kuuden lapsensa kanssa.

Bejanayan haluaa palata takaisin heti kun se on mahdollista.– Vaikka siellä ei olisi jäljellä enää mitään, edes kotiani, sillä ei ole väliä.

Pitkäaikainen konflikti

Alueella käydyissä taisteluissa on kuollut lukuisia siviileitä, ja osapuolista Armenia on vahvistanut yli 300 sotilaskuolemaa omalla puolellaan. Azerbaidzhan ei ole myöntänyt, että sen sotilaita olisi kuollut.

Venäjä on myötäillyt konfliktissa Armenian näkökantoja. Azerbaidzhania on taas asettunut tukemaan voimakkaasti sen liittolainen Turkki, jonka sekaantuminen konfliktiin on saanut kritiikkiä niin Ranskalta kuin Venäjältä.

Turkki on vaatinut Armeniaa "lopettamaan alueen miehityksen".Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, jonka sisällä Vuoristo-Karabah oli autonominen alue.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue jäi Azerbaidzhanille, mutta Armenia hyökkäsi 1990-luvun alussa Vuoristo-Karabahiin ja otti sen itselleen. Tuolloin konfliktissa kuoli ainakin 30 000 ihmistä. Alue julistautui sodan jälkeen itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään toinen maa.