Satakunnassa mökkeilemässä ollut Valtteri Korsman havaitsi jään pinnassa tummia läiskiä, joiden ympärillä parveili useita lintuja. Läiskät paljastuivat tuhansiksi kuolleiksi kaloiksi.
– Katsottiin, kun jäällä oli paljon lintuja. Siellä oli muutama merikotka, pari joutsenta ja pikkulintuja, Korsman kuvailee näkyä.
Korsman teki havainnon Euraan kuuluvalla Honkilahden kylällä, tarkemmin Hänttijärven jäällä.
Tilanteen lähempi tarkastelu järvellä osoitti, että jään pintaan oli jäätyneenä lukuisia kuolleita kaloja, kuten ahvenia ja särkikaloja.
– Tuhansia pieniä kaloja oli, Korsman kertoo.
Korsman havaitsi, että jään pinnassa oli sulia kohtia, joihin kalat olivat pyrkineet ja lopulta jäätyneet.
Kuolleet kalat merkki vakavasta vajeesta
Asiantuntijan mukaan ilmiölle on selkeä selitys.
– Ilmiö viittaisi mielestäni hapenpuutteeseen. On ollut pitkä jäätalvi ja varsinkin rehevissä järvissä happi on saattanut kulua loppuun, vesistöasiantuntija ja iktyonomi Jorma Valjus sanoo.
Valjuksen mukaan hapen vähentyessä kalat saattavat hakeutua sulapaikkoihin, jokisuihin tai avantoihin.
Vastaava ilmiö tavattiin Sonkajärvellä aiemmin tänä talvena, kun Markun pilkkireiästä alkoi pulputa kalaa. Valjuksen mukaan kyseessä onkin jokavuotinen ilmiö.
Lue lisää: Sonkajärven ihme: Markun pilkkireiästä alkoi pulputa kalaa
– Näitä on vuosittain, varsinkin pienemmissä rehevissä järvissä, joissa happi kuluu nopeasti loppuun.
Myös Yle kertoi maaliskuussa, että esimerkiksi Pohjanmaalla matalien rehevöityneiden järvien happitilanne on tänä talvena tavanomaista huonompi.
– Rehevöityminen johtuu siitä, että veteen kulkeutuu typpeä ja fosforia, kerrotaan vesi.fi-sivustolla.
Joissakin järvissä käytetään hapettimia happipitoisuuden lisäämiseksi. Tärkeää olisi Valjuksen mukaan myös ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentäminen.
– Järveen tulee rehevöittävää kuormitusta vaikkapa jokien kautta tai ylipäätään valuntana, Valjus huomauttaa.