MTV Uutiset vieraili Simpeleellä ja Ristiinassa katsomassa miten sähköä tuotettiin vanhassa vesivoimalassa ja omalla pientuulivoimalalla.
Korkea sähkön hinta on saanut monet kuluttajat pohtimaan vaihtoehtoisten energialähteiden hankintaa oman sähkölaskunsa pienentämiseksi.
Suosituimpia ja helpoimpia tapoja ovat aurinkosähkö ja pientuulivoima tai näiden yhdistelmä, mutta sähköä tuotetaan myös omissa vesivoimaloissa.
Omaa vesivoimalaa pyörittävä Mika Kuru saa voimalastaan sähköt kahteen sähkölämmitteiseen omakotitaloon sekä verstaan työkoneisiin.
Rautjärven Simpeleellä asuva Kuru on sähkön suhteen täysin omavarainen. Vesivoimala tuottaa sähköä noin 190 000 kilowattituntia vuodessa.
– Se on ollut aika tasaista viimeisten vuosien aikana, Kuru sanoo.
Ylijäämäsähkön Kuru myy Parikkalan Valolle.
Voimalan vuosittaiset käyttö- ja huoltokustannukset ovat noin 500–1000 euroa. Huoltoon kuuluu muun muassa hihnojen vaihdot, kulmavaihteen öljynvaihto sekä turbiinisäiliön puhdistus, Kuru kertoo.
Vettä voimalaan on riittänyt.
– Tähän asti on riittänyt, mutta tällä hetkellä tilanne on tosi heikko, niin kuin yleensä syksyllä, mutta riittää tällä hetkellä omaan käyttöön.
Mika Kurun vesivoimalasta kertoi aiemmin YLE.
Pientuulivoimaa talon ja käyttöveden lämmitykseen
Mikkelin Ristiinassa asuvan Esa Pulkkisen taloa ja käyttövettä taas lämmittää parinkymmenen metrin korkeudessa pyörivä pientuulivoimala.
Pientuulivoimala on määritelmän mukaan voimala, jonka potkurin pyyhkäisypinta-ala on alle 200 neliömetriä ja nimellisteho käytännössä alle 50 kW. Pientuulivoimaloiden mastonkorkeudet ovat tyypillisesti 5–30 metriä, kertoo Motiva sivustollaan.
Rakennusluvan tuulivoimalalleen Pulkkinen sai ongelmitta.
– Silloin kun haettiin tälle rakennukselle rakennuslupaa, niin se meni siinä samalla.
Rakennusluvan saaminen pientuulivoimalalle saattaa olla hankalaa ja lupakäytäntö voi vaihdella eri kunnissa. Motivan asiantuntijan Milja Aarnin mukaan lupa-asiat on hyvä selvittää ennen pientuulivoimalan hankintaa.
– Ihan ensimmäisenä ottaisin yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja selvittäisin, että millaisia lupia siihen tarvitaan, Aarni sanoo.
Taajama-alueella pientuulivoimalan pystyttämiseen saattaa tarvita rakennusluvan tai toimenpideluvan, kun taas haja-asutusalueella voi riittää pelkkä ilmoitus.
Naapureitakin on hyvä kuulla ennen rakennustöiden aloittamista.
– Tuollainen tuulivoimalaitos näkyy ja kuuluu selvästi kauemmas kuin aurinkopaneelit, ja usein vaaditaan, että naapureita pitää kuulla, Aarni sanoo
– On myös erilaisia suosituksia siihen, että kuinka kauas naapurin rajasta voi rakentaa, Aarni jatkaa.
Pulkkinen kertoo pientuulivoimalansa olevan hyvin hiljainen.
– Joskus myrskytuulella, kun se vähän aikaa pyörii, niin käy sellainen läpätys kuin helikopterilla, mutta muuten on hiljainen.
Ennen pientuulivoimalan hankintaa on hyvä harkita myös tuuliselvityksen tekemistä.
– Se on ihan relevantti asia sen takia, että voimalaitoksen teho ei suoraan kerro sitä, että paljonko siitä saa energiaa, koska tuulisuus vaikuttaa todella paljon siihen (sähkön)tuotantoon, Aarni sanoo.
On hyvä ottaa huomioon myös se, että pääseekö tuuli esteettömästi suunnitellulle paikalle, ja onko siinä rakennuksia tai puustoa, jotka haittaavat tuulisuutta tai aiheuttavat tuulen pyörteisyyttä.
– Tuulen pyörteisyys heikentää tuulessa olevaa energiaa ja sillä on paljonkin merkitystä että, minkälaiset tuuliolosuhteet juuri sillä paikalla on.
Pulkkisen pientuulivoimala sijaitsee korkean kallion päällä ja tuuliolosuhteita arvioidessaan hän luotti omiin havaintoihinsa.
– Katselin ylöspäin, että täällä tuulee ja puun latvat huojuvat, Pulkkinen kertoo.
Pulkkinen arvioi tuottavansa itse noin 60–70 prosenttia kuluttamastaan sähköstä.