Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi MTV Uutisille, että Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin tuhat megawattia säästä riippumatonta säätövoimaa, mikä vastaa Loviisan ydinvoimaloiden tehoa.
Miten sähkö riittää silloin, kun ei tuule? Tähän kysymykseen pitää Suomessa löytää vastaus aika nopeasti, koska sähkön kulutus on erityisesti datakeskusten ja sähkökattiloiden myötä nousussa.
Säästä riippumatonta säätövoimaa tarvitaan täydentämään nykyisiä säätövoimia eli vesi- ja ydinvoimaloita.
Säätövoimalla tarkoitetaan säästä riippumatonta sähkön tuotantoa, jota tarvitaan tunneiksi, päiviksi tai viikoiksi korvaamaan erityisesti tuulivoimaa tyyninä päivinä.
– Me olemme arvioineet, että tuohon vuosikymmenen vaihteeseen mennessä tarvitsisimme Suomeen noin tuhannen megawatin verran tällaista säävarmaa säätövoimaa. Myöhemmin tämä tarve vain kasvaa.
– Näitä investointeja pitäisi kyllä pistää tulille ja rakentaminen käynnistää, koska se vie aikansa, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka MTV Uutisille.
Toistaiseksi markkinoilla on rakennettu tai rakenteilla esimerkiksi maa- tai biokaasulla toimivia moottorivoimaloita sekä sähkövarastoja eli suuria akkuja.
– Keväällä käynnistyi Torniossa uusi moottorivoimalaitos ja vastaavanlainen on suunnitteilla Lappeenrantaan. Tyypillisesti raaka-aineena tai polttoaineena tällä hetkellä on maakaasu, mutta ne voivat käyttää myös biokaasua ja tulevaisuudessa myös vihreää vetyä, Sihvonen-Punkka sanoo.
– Sitten meillä myöskin on vireillä näitä pumppuvoimalaitoshankkeita tuolla pohjoisessa. Myös ne sitten aikanaan toteutuessaan tuottaisivat tätä kaivattua säätövoimaa, hän jatkaa.
Pumppuvoimalla tarkoitetaan vesivoimaa, jossa pumpattaisiin halvan sähkön voimin vettä alhaalta ylös ja sähkön ollessa kallista vettä laskettaisiin ylävarastosta turbiiniin sähkön tuotantoa varten.
Lue myös: Jättihanke etenee Kemijärvellä – paikalliset vastustavat jyrkästi
Akut auttavat vain hetken
Sähkövarastoja eli lähinnä suuria akkuja on suunnitteilla Suomeen jopa yli 10 000 megawatin edestä ja toiminnassa niitä on yli tuhannen megawatin verran.
Sähkövarastoista on apua hetkeksi, jos sähköstä syntyy pulaa. Apu mitataan kuitenkin toistaiseksi ennemmin tunneissa kuin päivissä.
– Sähkövarastot auttavat nimenomaan sellaisissa lyhyissä tilanteissa, jolloin on tuuleton jakso tai ennustevirhe markkinoilla, Sihvonen-Punkka pohtii.
Tarvitaanko tukea verorahoista?
Fingrid toivoo, että valtiovalta kannustaisi säätövoiman rakentamiseen, jos voimaloita ei markkinoilla muuten synny.
– Meidän näkemys on ollut se, että jos näitä ei synny markkinaehtoisesti, niin sitten jonkinlainen tällainen kustannustehokas tukimekanismi olisi tarpeen, Sihvonen-Punkka toteaa.
Tiukan paikan tullen osa sähkön suurkuluttajista pystyy hieman joustamaan kulutuksestaan kulutusjousto-järjestelyillä.
– Teollisuus on ollut kulutusjoustossa jo edelläkävijä ja entisestään etsinyt niitä keinoja, joilla voi joustaa ihan hinnanohjaamana silloin, kun sähkön hinta on korkea.
– Kulutusjousto on ihan hyvä väline, mutta se ei yksinomaan riitä silloin, kun me olemme kylmissä, tuulettomissa ja pimeissä jaksoissa, millaisia meillä aina talviaikaan voi tulla, Sihvonen-Punkka miettii.
Lue myös: Nyt tuli karmea ennuste: Sähkölaskusi hinta nousee, sanovat Orpo ja Google mitä vain
Suomeen on suunnitteilla paljon lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, joten tuulisina ja aurinkoisina päivinä edullista sähköä riittänee, vaikka kulutus kasvaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen mukaan Suomeen on suunnitteilla yli sadan tuhannen megawatin edestä energian tuotantoa, kun energiaa käyttäviä investointeja on suunnitteilla 25 000 megawatin edestä.
Uutta tuotantoa ei kuitenkaan synny ellei sille tule kysyntää, kuten datakeskuksia, sähkökattiloita tai vihreän vedyn tuotantoa.
Entä uusi ydinvoimala?
Ydinvoima on sen verran kallista rakentaa, ettei se olisi taloudellisesti kannattavaa nykyisillä sähkön hinnoilla ilman miljardiluokan tukia. Suomella taas ei ole miljarditukiin varaa.
Kun kulutus kasvaa, uusi ydinvoimala voi 2030-luvulla tulla ajankohtaiseksi, kuten Fortum ja Google nyt selvittävät kasvavan kulutuksen myötä.
Uudenlaiset pienydinvoimalat voivat osoittautua 2030-luvulla kannattaviksi erityisesti kaukolämpöratkaisuissa, jos tekninen toteutus onnistuu.
Säätövoimaa ei Suomessa tarvittaisi läheskään jokaisena päivänä, joten säätövoimalaitosten olisi oltava kustannustehokkaita rakentaa ja ylläpitää.
