Vähemmän lihaa, kohti kestävää ruokakulttuuria - toim. Hanna Mattila (Gaudeamus 2016)
Vähemmän lihaa -kirja kertoo nimensä mukaisesti tavoitteesta vähentää erityisesti punaisen lihan kulutusta ja lisätä kasvissyöntiä. Usean ruoka-alan asiantuntijan artikkeleista koostettu kirja on asiallinen katsaus suomalaisten lihankulutuksesta.
Kirja lähtee ajatuksesta, että lihan syömisen vähentäminen on järkevää sekä ympäristön että terveyden näkökulmasta. Lihantuotanto on tehoton tapa tuottaa proteiinia ihmisravinnoksi, koska kaikki eläinten syömät kasvit eivät muutu lihaksi. Kirja valistaa myös, että lihantuotanto tarvitsee kasvintuotantoa enemmän maapinta-alaa. Suomessakin valtaosa viljelyalasta käytetään rehuntuotantoon. Juuri rehuntuotanto kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa päästöjä.
Ympäristöä kuormittava lihantuotanto kuormittaa myös ihmistä. Uusimmat ravitsemussuositukset suosittelevat punaisen lihan ja lihajaloisteiden käytön vähentämistä. Vastaavasti suositukset kehottavat lisäämään kasviproteiinin ja muiden kasvisten käyttöä.
Järkisyitä siis lihansyönnin vähentämiselle löytyy mutta ihmisten tavat muuttuvat hitaasti. Ruokailuun liittyy paljon tapoja ja tottumuksia, joiden takia ihmiset syövät paljolti sitä mitä ovat oppineet syömään. Lihansyöntiä on pidetty aiemmin luksuksena ja nyt on vaikea luopua tuosta luksuksesta.
Kirja kertoo ehkä turhankin monisanaisesti tarinansa - osin tämä johtuu siitä, että kirjoittajia on paljon ja osa asioista toistetaan useassa artikkelissa. Perustarina on tässä: Vaurastuminen on lisännyt lihankulutusta, lihansyöntiä on pitkään pidetty ravitsemuksellisesti tärkeänä ja kulttuurisesti juuri lihan syönti liittyy vahvasti erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Liha on nykyisin sekä arki- että varsinkin juhlaruokaa. Kesällä lihan grillaaminen on tärkeä yhteisöllinen toimenpide.