Selvitimme, onko vanhassa suomalaisessa sanonnassa mitään todenperää.
Facebookin Kysy luonnosta -ryhmään lisättiin äskettäin kuva kuolleesta käärmeestä. Merkittävää julkaisussa oli se, että tuoreeltaan kuolleen käärmeen epäiltiin vaihtaneen asentoa vielä menehtymisen jälkeen.
Julkaisun kommenteissa moni käyttäjä nosti esille vanhan suomalaisen sanonnan: "Kuollut kyy kiemurtelee auringonlaskuun asti".
Mutta eihän kuollut eläin voi enää liikkua? Eihän?
Kysyimme asiasta käärmetuntija Toni Beckmanilta.
– Kituva kyy lienee pätevä veikkaus. Seuraavana tuoreeltaan menehtynyt, hän arvioi julkaisussa esiintynyttä käärmettä.
Beckman kertoo, että kuolleen käärmeen keho voi pysyä pidemmänkin aikaa muun muassa kosketusherkkänä ja reagoida kosketukseen liikkeellä.
– Käärmeiden hermotusjärjestelmä poikkeaa meidän ihmisten vastaavasta, hän muistuttaa.
On siis todellakin mahdollista, että tuoreeltaan menehtyneen käärmeen keho voi reagoida vielä kosketukseen muutamankin tunnin ajan.
– Netin tummista syövereistä löytyy videoita, joissa käärmeen irti leikattu pää puree ja sen silmät kykenevät vielä seuraamaan liikettäkin, Beckman paljastaa.
MTV etsi käärmekasoja alan harrastajan kanssa Kotkassa kesällä 2020. Juttu jatkuu videon alla.
5:53
Beckman uskoo, että "kuollut kyy kiemurtelee auringonlaskuun asti" on mitä todennäköisimmin todella vanha suomalainen sanonta.
– Vanhat sanonnat tuppaavat olemaan monesti hieman epätarkkoja tai tarkoituksellisesti moniselitteistä ajatusta kuvaavia, hän arvioi.
Beckman on erikoistunut kyyongelmien ratkomiseen ja vastaa verkosta löytyvästä Kyyatlas-sivustosta, jonne hän kerää tietoa kyykäärmeistä, niiden pesimäpaikoista, sekä tietopakettia kyynpuremista.
Kyymies Mikko Turunen pelastaa kyykäärmeitä. juttu jatkuu videon alla.
2:55
Kyy on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu vuonna 2023. Se tarkoittaa, että kyytä ei saa perusteettomasti häiritä tai tappaa, muistuttaa WWF.
Pihalle eksyneen käärmeen voi esimerkiksi haravan avulla ohjata suljettavaan ämpäriin, ja kuljettaa sille sopivaan paikkaan. Kyyn reviiri on melko pieni, joten parin kilometrin päästä se ei palaa pihaan.
Pihapiiristä kyyn saa edelleen tappaa, mikäli sen siirtäminen ei onnistu. Tappamisen pitäisi kuitenkin olla vihoviimeinen vaihtoehto.
Juuri kuolleiden tai tapettujen käärmeiden kanssa kannattaa olla todella tarkkana, sillä kuollutkin käärme voi vielä purra.
– Käärmeiden aivotoiminta pysyy kasassa jonkin aikaa pään katkaisun jälkeen, ja ne voivat edelleenkin purra kohteita siten, että fokusointi tapahtuu silmillä, eli aivojen, silmien ja myrkytyspuremaan johtavan päätöksen yhteispeli toimii pään katkaisusta huolimatta, Beckman varoittaa.
Olemme aiemmin kertoneet, että Suomessa todetaan vuosittain noin 50–150 kyynpuremaa, mutta vain pieni osa puremista aiheuttaa vakavia oireita. Osa puremista on jopa oireettomia.
Beckman kertoo, että käärmeet kykenevät säätelemään käyttämäänsä myrkyn määrää. Myrkyn eritykseen vaikuttavat monet tekijät, ja aina purressaan kyy ei edes käytä myrkkyä.
Kyynpurema on kuitenkin aina syy hakeutua lääkäriin, sillä alkuvaiheessa pureman vakavuutta on vaikea arvioida ja oireet voivat kehittyä hiljalleen tuntien kuluessa.
Lähteet: WWF, Facebook: Kysy Luonnosta, Kyyatlas