Korppi käyttäytyi oudosti: Jarmo Lautamäki kertoo syyn | MTV Uutiset
Kaarlo-korppi on ihmisistä turhan kiinnostunut. Toivoa kuitenkin on vielä.Kuvat Jampan eläinhoitola
Julkaistu 25.06.2023 07:17
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Kesäkuun puolivälissä mikkeliläiseen eläinhoitolaan pelastettiin jälleen uusi asukas. Kaarlo-korpin erikoinen käytös kertoo surullista tarinaa.
Puhelu tuli Mikkelin Rahulasta. Iso lintu, korppi. Jollakin tavalla omituinen: ei lähde pois, vaan seurailee. Yrittää nokkia.
– En tiedä, yrittikö se oikeasti nokkia, mutta onhan se vähän pelottava. Aikuinen korppi on todella iso, Jarmo Lautamäki pohtii.
Lautamäki pyörittää Mikkelissä Jampan eläinhoitolaa, joka hoivaa pulaan joutuneita luonnonvaraisia eläimiä. Hätäpuheluihin hän on tottunut. Korppiakin oli heti lähdettävä auttamaan.
Pihassa odotti suurikokoinen varislintu. Jarmon katsellessa se lehahti läheisen korkean männyn latvaan.
– Sieltä huuteli meille, ilmeisesti törkeyksiä, Lautamäki naurahtaa.
Kaarlo-korppi seurasi ihmistä ja "jutteli" vienosti – käytöksen taustalla valitettava tarina: "Paitsi kiellettyä, myös älytöntä ja todella surullista"
Aikansa tilannetta tarkkailtuaan korppi levitti siipensä ja lehahti pihamaalle. Jarmo käveli rauhallisesti sen perään. Lintu ei tuntunut välittävän.
– Sain sen helposti haaviin ja toin tänne hoitolaan. Korppi on normaalisti älyttömän varovainen lintu, se pelkää ja karttaa ihmisiä. Sen takia tuo käytös kiinnitti heti huomion: miksi se on noin kesy?
"Se tuli kerjäämään ruokaa ihan kädestä, mikä minusta on selkeä merkki"
Jarmo risti linnun Kaarloksi. Hoitolassa se oli kuin kotonaan: söi suuren aterian ja kulautteli päälle vettä. Jarmon liikkeistä Kaarlo kuitenkin oli korpiksi liian kiinnostunut.
"Kuvassa kesyys näkyy hyvin. Korppi on järkyttävän iso lintu, mutta siitä huolimatta se turvautuu minuun."Jampan eläinhoitola
– Korppi on järkyttävän iso lintu, mutta siitä huolimatta se turvautui minuun tai siihen, kuka ruokkimaan sattuikin menemään. Se jutteli vienolla korpin äänellään, Jarmo kuvailee.
– Se tuli kerjäämään ruokaa ihan kädestä, mikä minusta on selkeästi sen merkki, että se on otettu pesästä ja kesytetty. Ennen vanhaan tällainen oli yleistä, nykyisin se on paitsi kiellettyä, myös älytöntä ja todella surullista eläimen kannalta. Toivottavasti ihmiset ymmärtäisivät, ettei tällä tavalla saa tehdä.
Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi, siis esimerkiksi lemmikiksi, on Suomessa kielletty eläinsuojelulailla. Sairasta tai vahingoittunutta eläintä on kuitenkin autettava. Hoidon jälkeen se on vapautettava, mikäli eläin edelleen sopeutuu luonnonvaraiseen elämään. Jos eläintä ei voi vapauttaa eikä sen hoitoa voi järjestää esimerkiksi eläintarhassa, eläin on lopetettava.
Jarmon mukaan vastaavaa tapahtuu muillekin eläimille. Joku löytää pihastaan ketunpojan tai pienen mäyrän. Pentu otetaan mukaan, ikään kuin kesämökin ratoksi. Syksymmällä siihen kyllästytään.
– Jos villilintua tai mitä tahansa eläintä on koko ajan syötetty eikä sen ole tarvinnut opetella ruoan hakua, sille käy huonosti, kun ruokinta loppuu. Jos eläin on koko elämänsä ajan ihmisten seurassa, ruoan hankkimisen opettelu kestää niin kauan, että hyvin usein eläin ehtii kuolla nälkään tai nälkiintyä pahasti. Eläin ei tiedä, mistä ruokaa saisi, koska se on tottunut saamaan sen ihmisen kädestä, Jarmo sanoo.
– Villi korppi opettaa poikaselleen ihan ensimmäisenä, kun se oppii lentämään, että miten saa ruokaa. Niin kaikki villieläimet tekevät poikasilleen. Kun emo vieroittaa poikaset, ne ovat täysin valmiita villiin maailmaan sen jälkeen.
Syy Kaarlon kohtaloon jäänee mysteeriksi. Kenties se todella kesytettiin ja sitten hylättiin metsään, luontoon, minne se kuuluukin. Valitettavasti Kaarlolle koituneet vahingot eivät näin korjaudu.
– Sen tietää, miten siinä käy, kun lintu on koko ikänsä ollut ihmisten kanssa tekemisissä. Sellainen eläin, joka ei pelkää ihmistä, ei koskaan pärjää luonnossa, Jarmo korostaa.
Kuinka Kaarlon käy? "Kävi sillä tavalla onnellisesti..."
Kaarlon onneksi osui Jarmo. Jarmon onneksi Orimattilassa odottaa toinen korppi.
– Kävi sillä tavalla onnellisesti, että sain Kaarlolle sijoituspaikan Orimattilaan. Siellä sillä on korppikaveri, joka edesauttaa sitä villiintymään uudestaan.
Kaarlo pääseekin harjoittelemaan oikeana korppina olemista. Sen tuleva koti on metsän suojissa, luonnon keskellä. Ihmisten seura pidetään minimissä. Jos "villiintyminen" onnistuu, Kaarlo saattaa päästä tulevaisuudessa palaamaan luontoon.
– Tässä meidän ulkotarhassamme minähän olin monta kertaa päivässä tekemisissä sen kanssa, kun vein ruokaa. Jos se olisi pelkästään meidän hoitolassamme ilman toista korppia, se ei koskaan voisi villiintyä. Se pysyisi kesynä eikä pärjäisi luonnossa.
Suurikokoisin varislintu. Musta höyhenpeite, joka valossa taittaa vihreään, siniseen ja violettiin. Siipien kärkiväli jopa 130cm.
Korppi ääntelee monipuolisesti, myös "ei-lintumaisin" äänin. Tutuin ääni on karhea "kro kro".
Pariutuu eliniäksi kumppaninsa kanssa.
Sosiaalinen, varovainen, myös utelias lintu.
Hyvin älykäs ja sopeutuvainen. Saattaa olla jo neljän kuukauden iässä yhtä älykäs kuin ihmisapina! Selviytyy muisti- ja ongelmanratkaisutehtävissä papukaijoja paremmin.
Katso myös: Nainen luuli ystävystyneensä villin lokin kanssa – lintu nappasikin nenästä palan:
