Kaarlo-korppi seurasi ihmistä ja "jutteli" vienosti – käytöksen taustalla valitettava tarina: "Paitsi kiellettyä, myös älytöntä ja todella surullista"

Jarmo risti linnun Kaarloksi. Hoitolassa se oli kuin kotonaan: söi suuren aterian ja kulautteli päälle vettä. Jarmon liikkeistä Kaarlo kuitenkin oli korpiksi liian kiinnostunut.

"Kuvassa kesyys näkyy hyvin. Korppi on järkyttävän iso lintu, mutta siitä huolimatta se turvautuu minuun."Jampan eläinhoitola

– Korppi on järkyttävän iso lintu, mutta siitä huolimatta se turvautui minuun tai siihen, kuka ruokkimaan sattuikin menemään. Se jutteli vienolla korpin äänellään, Jarmo kuvailee.

– Se tuli kerjäämään ruokaa ihan kädestä, mikä minusta on selkeästi sen merkki, että se on otettu pesästä ja kesytetty. Ennen vanhaan tällainen oli yleistä, nykyisin se on paitsi kiellettyä, myös älytöntä ja todella surullista eläimen kannalta. Toivottavasti ihmiset ymmärtäisivät, ettei tällä tavalla saa tehdä. 

Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi, siis esimerkiksi lemmikiksi, on Suomessa kielletty eläinsuojelulailla. Sairasta tai vahingoittunutta eläintä on kuitenkin autettava. Hoidon jälkeen se on vapautettava, mikäli eläin edelleen sopeutuu luonnonvaraiseen elämään. Jos eläintä ei voi vapauttaa eikä sen hoitoa voi järjestää esimerkiksi eläintarhassa, eläin on lopetettava.

Lue myös: Joka kevät villieläimiä pelastavan Jarmon ovikello soi turhaan – pientä rusakonpoikasta ei tarvitse pelastaa: "Se ainoastaan odottaa, milloin emo tulee tuomaan lisää maitoa"

Jarmon mukaan vastaavaa tapahtuu muillekin eläimille. Joku löytää pihastaan ketunpojan tai pienen mäyrän. Pentu otetaan mukaan, ikään kuin kesämökin ratoksi. Syksymmällä siihen kyllästytään.

Sama kohtalo odottaa kymmeniä tuhansia kissoja joka vuosi.

– Jos villilintua tai mitä tahansa eläintä on koko ajan syötetty eikä sen ole tarvinnut opetella ruoan hakua, sille käy huonosti, kun ruokinta loppuu. Jos eläin on koko elämänsä ajan ihmisten seurassa, ruoan hankkimisen opettelu kestää niin kauan, että hyvin usein eläin ehtii kuolla nälkään tai nälkiintyä pahasti. Eläin ei tiedä, mistä ruokaa saisi, koska se on tottunut saamaan sen ihmisen kädestä, Jarmo sanoo.

– Villi korppi opettaa poikaselleen ihan ensimmäisenä, kun se oppii lentämään, että miten saa ruokaa. Niin kaikki villieläimet tekevät poikasilleen. Kun emo vieroittaa poikaset, ne ovat täysin valmiita villiin maailmaan sen jälkeen.

Syy Kaarlon kohtaloon jäänee mysteeriksi. Kenties se todella kesytettiin ja sitten hylättiin metsään, luontoon, minne se kuuluukin. Valitettavasti Kaarlolle koituneet vahingot eivät näin korjaudu.

– Sen tietää, miten siinä käy, kun lintu on koko ikänsä ollut ihmisten kanssa tekemisissä. Sellainen eläin, joka ei pelkää ihmistä, ei koskaan pärjää luonnossa, Jarmo korostaa.

Kuinka Kaarlon käy? "Kävi sillä tavalla onnellisesti..."

Kaarlon onneksi osui Jarmo. Jarmon onneksi Orimattilassa odottaa toinen korppi.

– Kävi sillä tavalla onnellisesti, että sain Kaarlolle sijoituspaikan Orimattilaan. Siellä sillä on korppikaveri, joka edesauttaa sitä villiintymään uudestaan. 

Lue myös: Eläinsuojeluhdistys kertoo "älyttömästä määrästä" loukkaantuneita siilejä – "Robottiruohonleikkurit kieltäisin lailla"

Kaarlo pääseekin harjoittelemaan oikeana korppina olemista. Sen tuleva koti on metsän suojissa, luonnon keskellä. Ihmisten seura pidetään minimissä. Jos "villiintyminen" onnistuu, Kaarlo saattaa päästä tulevaisuudessa palaamaan luontoon.

– Tässä meidän ulkotarhassamme minähän olin monta kertaa päivässä tekemisissä sen kanssa, kun vein ruokaa. Jos se olisi pelkästään meidän hoitolassamme ilman toista korppia, se ei koskaan voisi villiintyä. Se pysyisi kesynä eikä pärjäisi luonnossa.

Lue myös: Tömähtikö lintu ikkunaan? Vuosikymmenen eläimiä auttanut Jarmo kertoo, miten toimia

Korppi, corvus corax

• Suurikokoisin varislintu. Musta höyhenpeite, joka valossa taittaa vihreään, siniseen ja violettiin. Siipien kärkiväli jopa 130cm.

• Korppi ääntelee monipuolisesti, myös "ei-lintumaisin" äänin. Tutuin ääni on karhea "kro kro".

• Pariutuu eliniäksi kumppaninsa kanssa.

• Sosiaalinen, varovainen, myös utelias lintu.

• Hyvin älykäs ja sopeutuvainen. Saattaa olla jo neljän kuukauden iässä yhtä älykäs kuin ihmisapina! Selviytyy muisti- ja ongelmanratkaisutehtävissä papukaijoja paremmin.

Katso myös: Nainen luuli ystävystyneensä villin lokin kanssa – lintu nappasikin nenästä palan:

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Osittaiset lähteet: Korkeasaari.fi, Luontoportti.com, Ruokavirasto, SEY