Tähtäimessä oli vuoden 2023 puoluekokous, mutta sodan alkaminen muutti tilanteen.
Uutuuskirjan mukaan SDP:n sisäpiiriin oli tarkoitus jo ennen Ukrainan sodan alkamista taivuttaa puolue Nato-jäsenyyden taakse.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) kerrotaan todenneen kesäkuussa 2021, että Suomesta pitäisi tehdä Naton jäsen, mutta se ei tulisi tapahtumaan kovin helposti tai nopeasti.
0:50
Marinin tuolloinen erityisavustaja Matti Niemi luonnosteli Projekti Nipsu -nimen saaneeseen tiedostoon askelia siitä, miten kannanmuutos tehtäisiin.
Nimi tuli siitä, että pääministerin esikunnassa oli tuohon aikaan huviteltu jakamalla muumimeemejä.
– Siitä maailmasta poimittiin samalla kirjaimella Naton kanssa alkava nimi, toimittaja Salla Vuorikoski kertoo kirjassaan Sanna Marin – Poikkeuksellinen pääministeri (WSOY).
Tähtäimessä oli vuoden 2023 puoluekokous. Mietittävänä oli, ketkä olisivat keskeisiä henkilöitä puolueessa viemään asiaa eteenpäin.
– Siellä SDP olisi voinut hyväksyä Natosta sellaisen myönteisen kannan, joka olisi mahdollistanut puolueen osallistumisen jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvaan hallitukseen. Kyse oli siis Nato-jäsenyyden edistämisestä pienin askelin, kirjassa kerrotaan.
Marinin valtiosihteerinä toiminut Henrik Haapajärvi kertoi arvioineensa, että muutokseen tarvittaisiin kaksi vaalikautta. Marin oli toivonut nopeampaa aikataulua.
– Loppuarvio taisi olla se, että jäsenyys olisi noissa oloissa vaatinut kirjausta hallitusohjelmaan ja koko ulkopoliittisen johdon tukea – eli 2024 valittavan presidentin Nato-myönteisyyttä, Haapajärvi sanoo kirjassa.
Tilanne muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Kirjaan haastatellun SDP:n kärkipoliitikon mukaan Marin päätyi heti siihen, että "tämä (Nato-jäsenyys) on hoidettava". Marinista tuli myös tiukka Ukrainan ja sen tuen puolustaja.
– Näimme mitä kellot ovat lyöneet, mutta kaikki eivät muuta mielipidettään niin nopeasti. Kaikille kansanedustajille piti antaa aikaa, kirjassa siteerataan poliitikkoa.
Päätös Nato-hakemuksen jättämisestä tehtiin saman vuoden toukokuussa. Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023.
Liki kaikki haastatellut katsoivat, että valtiojohto pelasi Nato-prosessissa hyvin yhteen, vaikka muutoin Marinin ja tuolloin presidenttinä toimineen Sauli Niinistön välejä kuvattiin muun muassa muodollisiksi, viileiksi tai jäätäviksi.
– Asialliset asiat hoidettiin, mutta nekään eivät aina sujuneet ilman hampaiden kiristelyä.
Marin oli pääministeriksi noustessaan "täysverinen sisäpoliitikko". Osa SDP:n ulkopolitiikkakonkareista olikin kirjan mukaan alkanut loppuvuodesta 2021 kantaa huolta tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta.
Mukana olivat ainakin ex-pääministeri ja puoluejohtaja Antti Rinne, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan tuolloinen jäsen Kimmo Kiljunen sekä ex-ulkoministeri ja tuolloinen kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Tapaaminen Marinin kanssa ei kirjan mukaan huolia hälventänyt.
– Erään osallistujan mukaan Marin toisteli "peruskoulutasoista puhetta siitä, miten Suomi on puolueeton maa mutta olemme lännessä". Välillä pääministeri kävi puhumassa puhelua eikä vaikuttanut erityisen kiinnostuneelta Tuomiojan tai Kiljusen näkemyksistä.
10:14
Juttua päivitetty kauttaaltaan 11.10.2024 kello 16.46.