Uusien sukupolvien koulutustaso entisiä korkeampi – Suomi viiden kärjessä OECD:n listalla

Koulu tasa-arvon edistäjänä 7:42

Koulutustaso ei periydy Suomessa niin voimakkaasti kuin useimmissa muissa maissa, ilmenee tuoreesta taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportista.

Raportin listauksessa Suomi on viidentenä, kun katsotaan sitä, kuinka suuri osa saa korkeamman koulutuksen kuin vanhempansa. Kärjessä on Kypros, ja Suomen edelle menevät myös Venäjä, Singapore ja Etelä-Korea.

Vaikka suurin osa maista jää Suomen taakse, monessa maassa jo iso osa nuorista saa korkeamman koulutuksen kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Raportin mukaan koulutustaso ja koulutusmahdollisuudet ovat vahvasti parantuneet maailmassa viimeisen puolen vuosisadan aikana.

Muutos ei kuitenkaan ole toivotulla tavalla johtanut oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan. Suuri ero on esimerkiksi rikkaiden ja köyhien maiden välillä: rikkaimmissa maissa asuvien aikuisten keskimääräinen koulutus on kestänyt 12 vuotta, köyhimmissä maissa vain viisi.

OECD:n tänään julkistetun raportin aiheena on koulutuksen oikeudenmukaisuus. Raportti perustuu vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen tietoihin.

Suomessa vähäosaiset eivät keskity samoihin kouluihin

Raportissa tarkastellaan myös vähäosaisten ja hyväosaisten eroja koulutuksessa. OECD-maissa keskimäärin noin neljännes vähäosaisista ja kolmannes hyväosaisista oppilaista on tyytyväisiä elämäänsä ja tuntee sosiaalista osallisuutta koulussaan.

OECD-maissa keskimäärin lähes puolet vähäosaisista oppilaista käy sellaista koulua, jossa oppilaat keskimäärin ovat vähäosaisia. Tässä suhteessa vertailussa erottuvat Pohjoismaat Suomi, Norja ja Ruotsi: niissä alle 43 prosenttia vähäosaisista käy "vähäosaisten koulua". Toisessa päässä ovat Unkari ja Meksiko, joissa vastaava osuus on yli 55 prosenttia.

Suomi on myös niiden harvojen maiden joukossa, joissa vähäosaisten oppilaiden suoriutumiseen ei merkittävästi vaikuta se, millaista koulua he käyvät.

Raportissa annetaan tulosten pohjalta suosituksia poliitikoille. Esimerkiksi vähäosaisten lasten ja nuorten koulutusta pitäisi erityisesti tukea. Heidän keskittämistään tiettyihin kouluihin pitäisi myös vähentää. Lisäksi pitäisi muun muassa kehittää opettajien kykyä havaita opiskelijoiden tarpeet ja hallita monimuotoisia luokkia. 

Lue myös:

    Uusimmat