Veijaritarinan mukaan nuorena merille häädetty jyväskyläläinen Otto Toivainen haaksirikkoutui ja pelastautui maihin Fidži-saarille, jossa hän nousi kuninkaaksi ja jumalaksi. Legendaa ei ole kumottu saati todistettu.
Video: Kamarineuvos Erkki Fredrikson kertoo, miksei Toivaisen tarinasta ole tehty tarkkaa historiantutkimusta.
Keskellä Jyväskylän toria seisoo kuningas. Se paistattelee auringossa ihmisten kävellessä ohi.
Tarkemmin sanottuna kyseessä on Torikuningas – lähes 30 vuotta sitten pystytetty patsas. Se on veistetty jyväskyläläisen Otto Toivaisen kunniaksi, ja syy löytyy kaiverrettuna veistokseen.
– Tämän torin vaiheilta on moni ponnistanut korkealle – Toivaisen Otto ylsi jopa kuninkaaksi, patsaassa kerrotaan.
Niin, legendan mukaan Toivainen nousi kuninkaaksi Fidži-saarilla hänen aluksensa haaksirikkouduttua merellä 1910-luvulla.
"Sen jälkeen hän häipyi"
Parhaiten Toivaisen uskomattoman veijaritarinan tuntee kamarineuvos ja eläköitynyt Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredrikson. Hän on myös mies patsaan takana.
Juuri Fredriksonin isän enolle Kaarlo Kuusamolle Toivainen kertoi aikoinaan tarinansa New Yorkissa Yhdysvalloissa.
Toivainen syntyi Jyväskylässä vuonna 1892. Perhe joutui kuitenkin häpeän kohteeksi, kun liikemiehenä toiminut isä tuomittiin suurkavalluksesta.
Toivainen päätyi häpeän myötä koulukiusatuksi. Hänet häädettiin merille vuonna 1910, kerrotaan Jyväskylän Lyseon matrikkelissa Ylen mukaan.
– Toivainen oli tehnyt sen luokan kolttosen, että rehtori antoi vaihtoehtoina, että joko asia käsitellään viranomaisten kesken tai hän lähtee merille, Fredrikson kertoo.
– Sen jälkeen hän häipyi, eikä miehestä tiedetty vuosikymmeniin yhtään mitään, hän sanoo.
Pestautui kauppalaivoihin
Toivainen liittyi oppilaaksi Venäjän kauppalaivastoon ja sai merenkulkijan pätevyyden.
– Sen jälkeen hän pestautui kauppalaivoihin, Fredrikson arvioi.
Seuraavista vaiheista on kertonut kuitenkin ainoastaan Toivainen itse. Toisin sanoen tarinaa ei ole vahvistettu.
Myöhemmin – mahdollisesti noin 1910-luvun alkupuolella – Toivainen pestautui kauppalaivaan, joka lähti seilaamaan Tyynellemerelle.
Alus haaksirikkoutui ja siitä pelastautui ainoastaan Toivainen sekä norjalainen merimies, jonka kohtalosta ei ole tarkempia tietoja.
"Naitettiin prinsessalle"
Toivainen haaksirikkoutui kertomansa mukaan Fidži-saarille.
Tarinan mukaan primitiivinen kansa uskoi, että jos valkoinen mies nousee lännen puoleiselta rannalta maihin, niin hänessä on jumalallisia piirteitä.
– Toivainen naitettiin prinsessalle ja pian sen jälkeen, kun entinen kuningas oli kuollut, Otosta tuli kuningas ja samalla myös jumala, Fredrikson sanoo.
– Sen korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan ei yksikään ole Suomessa yltänyt.
Vohki valtion kassan
Toivaisen harmiksi Fidži-saarilla harjoitettiin kannibalismia. Lisäksi saarella oli tiedossa laihempia vuosia.
Tarinan mukaan saarella oli tapana syödä ensimmäisenä kuningas, jos nälänhätä kohtasi kansaa.
– Veijaritarinan selitys on, että kun Toivainen huomasi, että kansalla meni huonosti ja piti uhrata kuningas, niin hän lähi livohkaan sieltä, Fredrikson sanoo.
Tarinan mukaan Toivainen myös kavalsi saaren kassan paetessaan.
– Rumempi tarina on, että Toivainen muuten vaan vohki valtion kassan ja lähti seuraavaan laivaan, hän sanoo.
Asettui New Yorkiin
Joka tapauksessa Toivainen poistui tarinansa mukaan saarelta. Tässä vaiheessa tarina yhtyy toisen hurjapään, Nätti-Jussin kertomuksiin.
Lasse Lehtisen kirjoittamassa Nätti-Jussin elämäkerrassa todetaan, että Toivainen ja Nätti-Jussi olisivat kuluttaneet hurjia määriä rahaa Nizzan kaupungissa Euroopassa.
Tulee toki huomata, että Nätti-Jussin tarinoihin ei tule hevillä luottaa.
Seuraavaksi Toivaisen tarinassa siirrytään jälleen Fredriksonin mukaan faktapohjalle.
– Hän rantautui Yhdysvaltoihin ja asui New Yorkissa Jamaican kaupunginosassa, jossa hän toimi koristemaalarina.
Toivainen avioitui Helmi Lydia Frimodigin kanssa vuonna 1921. Avioliitossa ei tiettävästi syntynyt lapsia.
Kertoi elämäntarinansa illanvietossa
Toivaisen tarina paljastui, kun Fredriksonin isän eno, New Yorkissa konsulina työskennellyt Kaarlo Kuusamo tapasi hänet amerikansuomalaisten illanvietossa.
– Otto oli kertonut hänelle elämäntarinansa. Sen, että hän oli harjoittanut kuninkuutta Fidži-saarilla, hypännyt laivaan ja asettunut New Yorkiin, Fredrikson toteaa.
Tarinat toi Ilta-Sanomien mukaan Suomeen Toivaisen kanssa samaa koulua käynyt muotoilija Alvar Aalto. Fredriksonin mukaan Aalto vieraili usein Kuusamon luona.
Kuusamo oli myös kertonut Toivaiselle tämän äidin vähävaraisuudesta, jonka jälkeen mies oli lähettänyt rahaa kotiinsa Suomeen.
Toivainen kuoli vuonna 1962. Jyväskylän torille patsas pystytettiin lähes 30 vuotta myöhemmin Fredriksonin toimesta vuonna 1989.
Jotkin seikat tukevat kertomusta
Toivaisen tarina on kaikkine käänteineen uskomaton. Sitä ei ole ikinä todistettu tai kumottu.
Jotkut tosiasiat myös tukevat kertomusta. Fidži-saarilla totisesti harjoitettiin kannibalismia. Fredrikson puolestaan tonki aihetta vuosia sitten, jolloin hänen luokkatoverinsa Hannu Halinen työskenteli Suomen pysyvässä YK-edustossa New Yorkissa.
Halinen oli kertonut Toivaisesta YK:ssa vieressä istuneelle Fidžin diplomaatille, joka oli todennut, että tietää vastaavia tapauksia paljonkin.
– Siellä on ollut noin sata kuningaskuntaa ja joka saarella on ollut oma kuninkaansa. Ei hän ihan Iso-Britannian imperiumin kuninkaaseen verrattavissa ole ollut, Fredrikson kuvailee.
"Pistin lujasti vastaan"
Kun patsasta kaavailtiin 1980-luvun lopussa, jotkut halusivat teettää historiallisen tutkimuksen Toivaisen vaiheista. Fredrikson oli itse ollut järjestämässä ja keräämässä rahoitusta patsaalle.
– Pistin lujasti vastaan, ettei varmasti tutkita, Fredrikson sanoo.
– Miksi hyvä tarina pilattaisiin historialla. Entä, jos Toivainen onkin valehdellut kunnolla ja lusinut linnassan tuon ajan? Ainahan niitä on. Otettakoon Oton tarina tarinana, hän sanoo.
Fredrikson kuvailee, että yksi patsaan pyrkimys on herätellä ihmisten mielikuvitusta ja taistella tosikkoutta sekä "pönötystä" vastaan.
Siirtäminen mahdotonta
Jyväskylän tori ja sitä myötä patsas on ollut viime aikoina kuitenkin uhattuna. Koko tori aiotaan Ylen mukaan siirtää, jolloin Torikuningas jäisi ilman toriaan.
Fredriksonin mukaan patsaan siirtäminen on mahdotonta jo fyysisistä syistä. Se hajoaisi siirrettäessä.
Fredrikson sanoo, että patsas taistelee tosikkomaisuutta vastaan. Hän oli kehottanut kuvanveistäjä Veikko Hirvimäkeä sisällyttämään veistokseen niin paljon huumoria kuin tämä kehtaisi.
– Juuri tässä tavattoman tosikkomaisessa elämänmenossa, jossa ei ole muita kuin totisia piirteitä ja ihmisten keskinäistä kyräilyä ja arvoja, jotka eivät sisällä mielikuvituksen mahdollisuutta, niin olen iloinen siitä, että tämä patsas on onnistunut kaikissa tehtävissä, jotka sille asetin.
– Eli se jatkuvasti saa ihmisen mielikuvituksen laukkaamaan ja niin sen pitääkin laukata.